BN Adrias

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kuvaa Kreikan kuninkaallisen laivaston Hunt-luokan saattuehävittäjää. BN Adrias voi viitata myös Britannian Kuninkaallisen laivaston saattuehävittäjään HMS Tanatside.
BN Adrias
Adrias
Adrias
Hellenic Naval Ensign 1935.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Swan Hunter, Newcastle
Kölinlasku 1. toukokuuta 1941
Laskettu vesille 3. helmikuuta 1942 (HMS Border)
Palveluskäyttöön 5. elokuuta 1942
Palveluskäytöstä 1945
palautettu ja romutettu
Tekniset tiedot
Uppouma 1070 t (kuiva)
1458 t (max)
Pituus 85,3 m
Leveys 10,16 m
Syväys 3,51 m
Koneteho 19000 hv
Nopeus 27 solmua (50 km/h)
Miehistöä 168
Aseistus 4 x 4" QF Mk XVI -tykkiä kaksiputkisina Mk XIX -asennuksina
4 x QF 2 naulan QF Mk VIII -tykkiä neliputkisena Mk VII -asennuksena
3 x Oerlikon 20 mm -ilmatorjuntatykkiä yksiputkisina P Mk III -asennuksina
2 x21" (533 mm) torpedoputkea
4 x syvyyspomminheittäjää ja 3 x kiskoa, joihin 110 x syvyyspommia

BN Adrias (kreik. ΒΠ Αδρίας) (viirinumero L67) oli Kreikan Kuninkaallisen laivaston Hunt-luokan tyypin III saattuehävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin 28. heinäkuuta 1940 Swan Hunterilta Newcastlesta osana hätäohjelmaa. Sen köli laskettiin 1. toukokuuta 1941 työnumerolla J4287 ja alus laskettiin vesille 3. helmikuuta 1942 nimettynä Englannin ja Skotlannin rajalla pidetyn ketunmetsästyksen mukaan HMS Borderiksi. Ennen valmistumista alus siirrettiin Kreikan kuninkaalliselle laivastolle ja se nimettiin Adriakseksi. Alus valmistui 5. elokuuta 1942.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus aloitti vastaanottotestit 5. elokuuta 1942. Testien päätyttyä se varustettiin ennen lähtöä Scapa Flow'hun, jossa se aloitti kouluttautumisen Kotilaivaston osana. Koulutuksen aikana alus vaurioitui ja se jouduttiin palauttamaan telakalle korjattavaksi. Alus palasi Wallsendistä telakalle jatkamaan koulutusta joulukuussa.[1]

Koulutuksen päätyttyä alus määrättiin tammikuussa 1943 suojaamaan saattuetta Atlantilta Intian valtamerelle. Alus liittyi 23. tammikuuta Clydessä saattueeseen WS26/KMF8 yhdessä HMS Banffin, HMS Fishguardin, HMS Cantonin, HMS Cilician, HMS Quadrantin, BN Miaouliksen, Savorgnan de Brazzan ja HMS Relentlessin kanssa. Gibraltarille matkannut KMF8 erkani muusta saattueesta 29. tammikuuta. Adrias erkani saattueesta 3. helmikuuta ennen saattueen saapumista Freetowniin jatkaakseen yksin matkaansa. Alus liittyi maaliskuussa Aleksandriassa Välimeren laivaston 22. hävittäjälaivueeseen kierrettyään Hyväntoivonniemen ja läpäistyään Punaisenmeren ja Suezin kanavan.[1]

Huhtikuussa alus siirrettiin laivueen mukana Algeriin suojaamaan saattueita ja tukemaan maajoukkojen operaatioita. Alus osallistui operaatio Retributioniin eli Cape Bonin sulkuun, jolla pyrittiin estämään saksalaisten joukkojen vetäytyminen Tunisiasta Italiaan. Operaatiosta vapauduttuaan alus palveli laivueen mukana keskisellä Välimerellä.[1]

Adrias osallistui 10. heinäkuuta Sisilian maihinnousuun itäisessä tukiryhmässä, johon kuuluivat Kreikan kuninkaallisen laivaston alukset BN Kanaris, BN Miaoulis, BN Themistocles ja BN Sakhtouris. Operaatiosta vapauduttuaan alus suojasi Sisilian ja Italian mantereen välisiä saattueita.[1]

Alus siirrettiin syyskuussa Italian antauduttua laivueen mukana Aleksandriaan, jossa se valmistautui Aegeanmeren operaatioihin kuten Dodekaneesien valtaamiseen tähtäävään operaatio Accoladeen.[1]

Alus kuljetti 21. lokakuuta HMS Jervisin, HMS Pathfinderin ja HMS Hurworthin kanssa tarvikkeita Lerokselle. Seuraavan yön alus oli ankkurissa Kosinlahdella. Aamulla se aloitti HMS Hurworthin kanssa tuloksettomat saksalaisten maihinnousujoukkojen etsinnät Lathin ja Arkin satamista, minkä jälkeen alus etsi yksinään maihinnousualuksia Leroksen eteläpuolelta. Alus osui miinaan Kalymoksen itäpuolella, jolloin sen keula tuhoutui aina etummaiseen tykkitorniin saakka surmaten 21 miehistönjäsentä. Konehuoneen säilyessä vahingoittumattomana alus päätettiin ajaa rantaan Turkin aluevesillä myöhempää pelastamista varten. Alus saapui 23. lokakuuta Turkin aluevesille kannellaan miinaan ajossa tuhoutuneen HMS Hurworthin miehistö.[1]

Gumuslkissa Gurvergenikin lahdessa matalikolle ajetun aluksen miehistö aloitti aluksensa korjaukset. Alustavat korjaukset saatiin päätökseen 1. joulukuuta, jolloin alus lähti moottoritykkiveneiden suojaamana omin voimin kohti Aleksandriaa. Seuraavan päivän alus makasi ankkurissa Turkin aluevesillä. Alus kohtasi 3. joulukuuta HMS Jervisin ja HMS Pennin Castelorizon edustalla ja vaurioitunut alus jäi Kavavianlahdelle odottamaan hinaaja HMS Brigandia, joka hinasi aluksen edelleen Limassoliin Kyprokselle. Alus lähti hävitätjien suojaamana edelleen Aleksandriaan 4. joulukuuta omin voimin, koska hinaaminen oli osoittautunut hankalaksi.[1]

Aluksen saavuttua 6. joulukuuta Aleksandriaan, jossa se ankkuroitiin odottamaan siirtoa Britteinsaarille. Alus saapui Britanniaan joulukuussa 1944 ja se todettiin Newcastlessa oltuaan korjauskelvottomaksi 1945. Alus palautettiin alkuperäiselle nimelleen HMS Border ja se asetettiin poistolistalle 10. lokakuuta. Alus myytiin Messieurs King and Companylle Gatesheadiin, jonne se saapui 20. marraskuuta romutettavaksi.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • English, John: The Hunts - A history of the design, development and careers of the 86 destroyers of this class built for the Royal and Allied Navies during World War II. Cumbria, Englanti: World Ship Society, 1987. ISBN 0-905617-44-4. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]