BCD-koodi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

BCD-koodi (Binary Coded Decimal) on eräs desimaalinumeroiden binäärikoodattu esitystapa. BCD-koodauksella kymmenjärjestelmän luvut esitetään yleensä 4- tai 8-bittisenä binäärilukuna, mutta myös 6-bittisiä esitystapoja on ollut käytössä. Kaikista yleisin BCD-koodi on 8421-koodi, joka tunnetaan myös nimellä NBCD-koodi (Natural Binary Coded Decimal). BCD-koodilla tarkoitetaan yleensä 8421-koodia sen yleisyyden vuoksi. Nimitys 8421 tulee neljän bitin 2:n potensseista (23 22 21 20).

Desimaali-BCD-koodi -muunnos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taulukossa on luvut 0-9 ja niitä vastaavat 4-bittiset BCD-koodit. BCD-koodeilla saataisiin aikaan myös binäärikombinatiot 1010, 1011, 1101 ja 1111, mutta nämä yhdistelmät ovat virheellisiä BCD-koodauksessa ja niitä ei käytetä.

Desimaali 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
BCD 0000 0001 0010 0011 0100 0101 0110 0111 1000 1001

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Floyd, Thomas L.: Digital Fundamentals 7th ed.. Prentice Hall, 2000. englanti