BCD-koodi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

BCD-koodi (Binary Coded Decimal) on eräs kymmenjärjestelmän lukujen binäärikoodattu esitystapa. Neljällä bitillä voidaan esittää 16 eri arvoa, joten se riittää yhden kymmenjärjestelmän numeron tallentamiseen.

BCD-koodia käytetään erityisesti talousmatematiikan laskutoimituksissa, koska binääriset liukuluvut eivät pysty esittämään kaikkia desimaalilukuja täsmällisesti.[1]

Kaikista yleisin BCD-koodi on 8421-koodi, joka tunnetaan myös nimellä NBCD-koodi (Natural Binary Coded Decimal). BCD-koodilla tarkoitetaan yleensä 8421-koodia sen yleisyyden vuoksi. Nimitys 8421 tulee neljän bitin 2:n potensseista (23 22 21 20).

BCD-koodia käytetään lähinnä kahdella tavalla. Unpacked BCD tarkoittaa että yksi 8-bittinen tavu tallentaa yhden kymmenjärjestelmän numeron, mikä "tuhlaa" 4 bittiä. Packed BCD tarkoittaa, että yhteen tavuun tallennetaan kaksi numeroa. Useat yleiset tietokoneiden suoritinarkkitehtuurit osaavat suoraan käsitellä BCD-koodattuja lukuja.[2]

Desimaali-BCD-koodi -muunnos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taulukossa on luvut 0-9 ja niitä vastaavat 4-bittiset BCD-koodit. Neljällä bitillä saadaan aikaan myös koodit 1010, 1011, 1100, 1101, 1110 ja 1111, mutta nämä yhdistelmät ovat virheellisiä BCD-koodauksessa ja niitä ei käytetä.

Desimaali 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
BCD 0000 0001 0010 0011 0100 0101 0110 0111 1000 1001

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Floyd, Thomas L.: Digital Fundamentals 7th ed.. Prentice Hall, 2000. ISBN 9780130852687.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mike Cowlishaw: Decimal Arithmetic FAQ speleotrove.com. Viitattu 8.6.2023.
  2. http://www.osdata.com/topic/language/asm/bcdarith.htm