Bárrás
Bárraksen luoteispuoli nähtynä Signaldalen-laaksosta maaliskuussa 2012
| Sijainti | |
|---|---|
| Vuoristo | |
| Korkeus merenpinnasta |
1 419 m |
| Koordinaatit |
|---|
Bárrás, suomeksi Paras, on Skandeihin kuuluva vuori Omasvuonon kunnassa Pohjois-Norjassa. Se sijaitsee Lyngenvuonon eteläpäästä alkavan laakson, Signaldalenin (pohjoissaameksi Čieknalvuovdi ja suomeksi Singalanouta) eteläpäässä. Signaldalen haarautuu Stordaleniksi ja Barasdaleniksi ja Paras on näiden jyrkkäseinäisten laaksojen välissä. Vuoren korkeus merenpinnan tasosta on 1 419 metriä. Vuoren jyrkkyyttä kuvaa parhaiten korkeusero noin 100 metrin korkeudella merenpinnasta olevan Signaldalenin eteläpään ja Paraksen huipun välillä. Tällä alle kolmen kilometrin matkalla on korkeuseroa noin 1 300 metriä.[1]
Paraksen jyrkkäpiirteinen yläosa näkyy Kilpisjärvelle Suomen puolelle saakka. Vuoren huipulla on vieraskirja, jossa pääosa merkinnöistä on suomalaisten vaeltajien tekemiä[2]. Huipulle pääsee ilman kiipeilyvarusteita, vaikka seinämä näyttää suomalaisiin loivapiirteisiin tuntureihin tottuneelle hyvin jyrkältä.
.jpg)
Vaeltaminen Parakselle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helpoimmin Parakselle pääsee ajamalla autolla Signaldalenin eteläpäähän, josta on vain muutaman kilometrin matka vuoren huipulle. Nousu on kuitenkin hyvin jyrkkä ja yläosasta vuoren pohjoisrinne on lähes pystysuora. Matka Suomesta on varsin pitkä, sillä autolla Kilpisjärveltä lähtiessä joutuu kiertämään Skibotnin ja Storfjordin (Hatteng) kautta ja matkaa kertyy Paraksen juurelle lähes 100 km.[3]
Useimmat suomalaiset vaeltajat aloittavat matkansa Kilpisjärveltä kulkien kalottireittiä kolmen valtakunnan rajapyykin kautta Gappojoen ja Gappohytan suuntaan ja edelleen Parakselle. Matkaa kertyy yhteen suuntaan reittivalinnoista riippuen noin 32- 35 km.[4] Pääosa reitistä on varsin helppokulkuista ja loivapiirteistä tunturinummea, paljakkaa. Paikoin maasto on kuitenkin raskasta mm. Indre Skaerdalenin kohdalla. Koska reitti on "kaukana kaikesta", on kulkijan selviydyttävä omin voimin. Matkalla voi tukeutua Kuohkimajärven autio- ja varaustupiin Suomen puolella kolmen valtakunnan rajapyykin välittömässä läheisyydessä[5], sekä Norjan puolella Goldahytan ja Gappohytan maksullisiin autiotupiin[1].
Tarujen tunturit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kilpisjärven synnystä kertovassa tarinassa Tarujen tunturit Paras on vanha tietäjä, jonka tehtävänä on vihkiä Malla-neito ja Saana.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b 1633 III Signaldalen 1:50 000- ulkoilukartta, Statens Kartverk, Norge 2007
- ↑ Paraksen huipun vieraskirja (18.7.2012)
- ↑ Norgeskart (www.norgeskart.no) (9.12.2012)
- ↑ Lantmäteriets fjällkarta BD1 1:100 000. Gävle: Lantmäteriet, 2005. ISBN 91-588-9400-4.
- ↑ Halti - Kilpisjärvi Ulkoilukartta 1:50 000, Karttakeskus 2008, ISBN 978-951-593-245-7
- ↑ Kaikusalo, Asko ja Metsälä, Yrjö: Tarujen tunturit, sivu 5. WSOY, Porvoo 1979 (2. painos), ISBN 951-0-06594-3