Adsukipapu

Wikipedia
Ohjattu sivulta Azukipapu
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Adsukipapu
W azuki2111.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Alaheimo: Faboideae
Tribus: Phaseoleae
Suku: Vigna
Laji: angularis
Kaksiosainen nimi
Vigna angularis
(Willd.) Ohwi & H. Ohashi
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Adsukipapu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Adsukipapu Commonsissa

Adsukipapu (Vigna angularis) on yksivuotinen köynnöskasvi, jota kasvatetaan laajalti Itä-Aasiassa ja Himalajan vuoristossa siitä saatavan pienikokoisen (halkaisijaltaan noin 5 millimetrin suuruisen) pavun takia. Aiemmin kasvin nimenä käytettiin yleisesti sen japaninkielisen nimen アズキ virheellisiä latinisaatioita adzuki ja aduki.

Adsukipavun kaakkoisaasialaiset lajikkeet ovat yleensä väriltään punaisia. Pavusta on kuitenkin olemassa myös valkoisia, mustia, harmaita ja erilaisia kirjavia muunnoksia. Tutkijat uskovat pavun kantamuodon olleen Vigna angularis var. nipponensis. Geneettiset todisteet osoittavat, että Adsukipavun viljely aloitettiin Himalajalla. Sitä viljeltiin Kiinassa ja Koreassa ennen vuotta 1000 eaa. Myöhemmin sitä vietiin Japaniin, missä se on nykyään toiseksi suosituin hernekasvi, heti soijapavun jälkeen. [1]

Nimen etymologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin nimitys azuki on romanisaatio sen japaninkielisestä nimestä. Japanissa tosin käytetään lajin nimityksenä myös kiinankielistä lainasanaa shōzu (小豆), joka merkitsee ”pieni papu” (jonka vastinpari ”suuri papu” (大豆, daizu) taas tarkoittaa soijapapua). Vaikka nimi usein kirjoitetaan kanji-merkein 小豆, se silti äännetään azuki.

Kiinassa lajin nimityksen shōzu vastinetta 小豆 (xiǎodòu) käytetään yhä kasvitieteellisissä ja maanviljelyksellisissä yhteyksissä. Arkikielessä tavallisesti kuitenkin käytetään nimityksiä hongdou (紅豆, hóngdòu) ja chidou (赤豆, chìdòu), joiden kummankin merkitys on ”punainen papu”, koska pavun lähes kaikki kiinalaiset lajikkeet ovat väriltään punaisia, mikä on kiinalaisten kanssa kommunikoitaessa aiheellista ottaa huomioon, jotta vältettäisiin sekaannus muihin punavärisiin papuihin.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itäaasialaisessa keittiössä azukipapua käytetään yleisesti makeutettuna. Tavallinen tapa on keittää papuja sokerin kanssa, jolloin saadaan aikaan azukipaputahnaa eli ”punapaputahnaa” (an), joka on hyvin tyypillinen ruoka-aine kaikkien alueen maiden keittiöissä; sitä käytetään yleisesti myös antamaan pavun makua esimerkiksi kastanjasta tehtäviin ruokiin.

Azukipaputahnaa käytetään moniin kiinalaisiin ruokalajeihin kuten tangyuaniin, zongziin, kuukakkuihin, baoziin ja punapapujäähän. Sitä käytetään myös täytteenä japanilaisissa makeisissa kuten anmitsussa, taiyakissa ja daifukussa. Nestemäisempi versio, johon käytetään sokerin kanssa keitettyjä azukipapuja, lootuspähkinöitä (eräiden Nelumbo-suvun kasvien siemeniä) ja appelsiininkuorta, on makea ruokalaji nimeltä oshiruko (”punapapukeitto”). Azukipapuja nautuitaan yleisesti myös idätettyinä tai keitettyinä kuumaksi, teetä muistuttavaksi juomaksi. Joissakin Aasian kulttuureissa punapaputahnaa käytetään täytteenä tai päällysteenä erilaisissa vohveleissa, pullassa, pikkuleivissä ja muissa leivonnaisissa.

Japanissa adsukipapujen kanssa tarjoiltava riisi (jap. 赤飯, sekihan) on perinteinen ruokalaji, jota on tarjottu tilanteissa, joissa on toivottu sen tuottavan onnea. Azukipapuja käytetään myös perinteisten amanattō-makeisten valmistukseen ja suosittuna jäätelön makuaineena.

Adsukipapu on voin ja sokerin ohella yksi Somaliassa illallisruokana suositun cambuulon perusaineksista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]