Ayahuasca
.svg)
.svg)
.svg)
Ayahuasca (lausutaan ajawaska) on ketšua-kielinen nimi ajahuaskaliaanista (Banisteriopsis caapi) valmistettavalle psykoaktiiviselle kasvisuutejuomalle ja tarkoittaa "sielun liaania" tai "kuoleman köynnöstä". Ayahuasca on kotoisin Amazonin sademetsistä ja siellä sitä käytetään mahdollistamaan pääsyn visionääriseen tai mytologiseen maailmaan, joka tarjoaa ilmestyksiä ja parannusta. Sen pääasialliseksi vaikutukseksi katsotaan myös purgaksi kutsuttua puhdistavaa oksennusreaktiota, jossa symbolisesti kaikki paha poistuu elimistöstä. Ayahuasca-käsitettä käytetään löyhästi myös kaikista monoamiinioksidaasi-inhibiittoria ja dimetyylitryptamiinia yhdistävistä seoksista, mutta perinteisesti juoma valmistetaan hienontamalla ajahuaskaliaanin kaarnaa ja sekoittamalla jauheeseen lehtiä ja juurta lajeista Datura suaveolens, Brunfelsia, Psychotria viridis tai Haemadictyon amazonicum. Myös liaaneja Banisteria inebrians, B. rusbyana ja B. quitensis käytetään. Amazonilla ayahuasca tunnetaan myos nimillä caapi, yage, pinde ja natema. Perinteisen liaanin analogina käytetään myös pilviharmikin (Peganum harmala) siemeniä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Brittiläinen kasvitieteilijä Richard Spruce asui Amazonin intiaanien keskuudessa 1800-luvun puolivälissä, ja tunnisti ayahuascan Rio Negron yläjuoksulla vuonna 1851. Seuraavana vuonna hän osallistui Myrkkyjen juhlaan (dabocuri), jossa nuorille miehille tarjottiin ayahuasca-juomaa kalebassikulhoista miehuusrituaalien yhteydessä. Sprucen muistiinpanot julkaistiin vasta vuonna 1908.lähde?
Vuonna 1858 equadorilainen geografi Villavicencio kertoi paikallisten käyttävän ayahuascaa erityisesti vaikeiden ongelmien ratkaisuun, selvännäköön, vieraiden toivottamiseen tervetulleiksi tai varmistaakseen naisten suosion lemmen suhteen.
Ayahuasquerot asuttavat Amazonin, Bolivian, Kolumbian, Ecuadorin ja Perun sademetsiä. Boliviassa sitä käytetään lähinnä stimulanttina. Kolumbian curanderot lisäävät keitokseen Daturaa tai "chagrapangaa", oco-yaje-kasvin lehtiä. Jivaro-pääkallonmetsästäjien keskuudessa "yage-unia" pidetään aitona todellisuutena arkipäivän sijasta. Amazonilla curanderoiksi tulevien oli juotava ayahuascaa ja tupakkamehua vuoden verran ennen kuin olivat soveliaita parantajiksi.
[muokkaa] Käyttö
Marlene Dobkin de Rios kertoo: "Useita tunteja sen jälkeen kun Harner oli nauttinut juoman hän löysi itsensä maailmasta joka ylitti sananmukaisesti hänen villeimmätkin unensa. Hän tapasi lintupäisiä ihmisiä ja lohikäärmemäisiä olentoja jotka kertoivat olevansa tämän maailman todellisia jumalia. Hän kertoi muista hengistä syöksyessään kohti galaksin pimeintä kolkkaa. Hän löysi itsensä vaipuneena transsiin jossa yliluonnollinen tuntui luonnolliselta, ja ymmärsi että antropologit - hän itse mukaan lukien - olivat perusteellisesti aliarvioineet tämän huumeen merkityksen paikallisen väestön maailmankatsomuksessa."[1]
Richard Sprucen mukanaan tuomat Banisteria caapi-juuret (1851) tutkittiin vuonna 1969: harmiini- ja harmaliinipitoisuus oli yhä sama kuin tuoreella kasvilla. Vuodesta 1928 tiedetään psykoaktiivisen aineen liaanissa olevan harmiini (aik. telepatiini, banisteriini). Myöhemmin on löydetty muun muassa harmaliinia. Neljänneskilosta kuivaa kasvia saadaan yksi gramma harmiinia.
Ayahuasca vaikuttaa nopeasti, noin viidessä minuutissa, ja aluksi ilmenee pahoinvointia. Harmaliinin epäillään vaikuttavan keskiaivojen tietoisuutta ja tajunnan tiloja säätelevään keskukseen. Harmiini ja harmaliini ovat serotoniini-antagonisteja ja CNS-stimulantteja.
