Axel Munthe

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Axel Munthe -sitaatteja.

Axel Munthe (s. 31. lokakuuta 1857 Oskarshamn – k. 11. helmikuuta 1949 Tukholma) oli ruotsalainen lääkäri, psykiatri ja kirjailija. Hänet muistetaan parhaiten osittain omaelämäkerrallisesta romaanistaan Huvila meren rannalla (1929), joka on käännetty kymmenille kielille.

Axel Munthe (1857–1949)

Persoona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Munthe oli hyvin kansainvälinen persoona, joka puhui monia kieliä: ruotsia, englantia, ranskaa, italiaa ja saksaa. Munthe eli nuoruutensa Ruotsissa, jossa hän opiskeli lääkäriksi, ja työskenteli aluksi Ranskassa, kunnes nai englantilaisen aristokraatin ja muutti Italiaan.

Munthella oli filantroopin luonne: hän auttoi köyhiä vastaanotollaan ilmaiseksi. Munthe paransi myös eläimien elinolosuhteita perustamalla Italiaan linnunsuojelualueita. Munthella oli suuri määrä lemmikkejä, muun muassa pöllö ja paviaani.

Suku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Axel Munthen suku oli alun perin flaamilaistaustainen. Suku oli muuttanut Ruotsiin 1500-luvulla.

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Munthe opiskeli lääketiedettä Uppsalan yliopistossa. Matkustaessaan vuonna 1875 purjeveneellä Sorrentosta Caprin saarelle hän pysähtyi Anacaprille ja huomasi foinikialaisten portaiden yläpuolella talonpojan mökin, jonka vieressä oli vanha hylätty kappeli. Munthe sai idean rakentaa huvilan tälle paikalle.

Munthe opiskeli lääketiedettä Uppsalan lisäksi Montpellier'ssä ja Pariisissa. Hän valmistui vuonna 1880 23-vuotiaana. Vaikka hänen pääaineensa olivat gynekologia ja psykologia, hän oli myös kiinnostunut neurologiasta, jota opetti ranskalainen lääkäri Jean-Martin Charcot. Munthe kävi hänen luennoillaan Salpêtrièren sairaalassa Pariisissa.

Pariisi ja Italia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmistuttuaan Munthe avasi vastaanoton Pariisiin, jossa hän seurustelisi monien pohjoismaalaisten taiteilijoiden kanssa. Vuonna 1883 Napolissa todettiin koleraepidemia, ja Munthe matkusti auttamaan tautiin sairastuneita.

Vuonna 1887 Munthe muutti Caprille huvilaansa Villa San Micheleen ja alkoi restauroida rakennuksia. Vuonna 1890 rahapulassa Munthe avasi Roomaan uuden vastaanoton, jossa kävi paljon rikkaita italialaisia. Nyt hän asui vuorotellen Roomassa ja Caprilla.

Ruotsin kuningatar Victoria Baden[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1892 Munthe nimitettiin psykologiksi Ruotsin kuninkaalliseen hoviin. Osa-aikaisesti Munthe oli kruununprinsessa Victorian, josta sittemmin tuli kuningas Kustaa V:n puoliso, henkilökohtainen psykologi aina tämän kuolemaan asti vuonna 1930.

Victoria kärsi keuhkoputkentulehduksesta ja ehkä tuberkuloosista. Munthe suositteli hänelle Caprin aurinkoa talvisin. Syksyllä vuonna 1910 Victoria matkusti Italiaan ja jatkoi tätä tapaansa, paitsi ensimmäisen maailmansodan aikana.

Caprilla Victoria asui Villa San Michelessä.

Munthe ja kuningatar kävivät konserteissa Napolissa, jossa kuningatar soitti pianoa. Kuningatar ja Munthe olivat molemmat eläinystäviä, ja Victoria auttoi Munthea ostamaan Barbarossa-vuoren, josta tehtiin lintujen suojelualue.

Munthen ja Victorian suhteesta ei tiedetä kaikkea, mutta he asuivat samalla Caprin saarella monta kuukautta.

Avioliitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Axel Munthen ensimmäinen vaimo oli ruotsalainen Ultima Hornberg, jonka kanssa hän meni naimisiin 24. marraskuuta 1880.

Hornberg oli ollut opiskelemassa taidetta Pariisissa. Pariskunta erosi 1880-luvulla, ja vuonna 1892 Hornberg nai ruotsalaisen tehtailijan Gustaf Richterin. Ultima kuoli vuonna 1895.

Vuonna 1907 Munthe nai englantilaisen aristokraatin Hilda Pennington-Mellorin, ja he saivat kaksi lasta Peterin ja Malcolmin. Pennington-Mellorin perhe omisti kaksi suurta kartanoa Englannissa, Hellensin Herefordshiressa ja Southside Housen Wimbledonissa Lontoossa.

Keskeiset teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Från Napoli, 1885
  • Små skizzer, 1888
  • Memories and Vagaries, 1897
  • Letters From a Mourning City, 1899
  • Bref och skizzer, 1909
  • Red Cross and Iron Cross, 1916
  • For Those Who Love Music, 1918
  • The Story of San Michele, 1929 (suom. Huvila meren rannalla)
  • En gammal bok om människor och djur, 1931 (suom. Lumottu saari: muistoja ja kuvitelmia)