Avro Manchester

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Avro Manchester
Avro Manchester Mk I A
Avro Manchester Mk I A
Tyyppi pommikone

Avro Manchester l, Avro (A.V. Roe) 679 Manchester oli Iso-Britannian käyttämä 2. maailmansodan aikainen pommikone. Tyypin käyttö jäi lyhytaikaiseksi ja Manchesterin korvasivat paremmat tyypit vuoden 1942 aikana sen tultua palvelukseen 1940. Sen tärkein merkitys oli olla perustana onnistuneelle Avro Lancaster pommikoneelle.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avro suunnitteli koneen täyttämään ilmailuministeriön spesifikaation P.13/36 kaksimoottorisesta raskaasta tai keskiraskaasta pommittajasta, jossa käytettäisiin Rolls-Roycen uutta 24 -sylinteristä, 2000:n hevosvoiman luokkaan suunniteltua Vulture moottoria. [1] Spesifikaatioon vastasi myös Handley Page H.P 56 suunnitelmallaan. Handley Page yhtiössä epäiltiin jo varhain Vulture moottorin onnistumista, ja suunnitelma muutettiin tulevan 4 - moottorisen Halifax pommittajan perustaksi. Avron ohella Vulture -pohjainen suunnitelma oli v. 1935 spesifikaatioon kehitetty Vickers Warwick.

Manchesterin ensimmäinen prototyyppi lensi 25. heinäkuuta 1939 ja toinen toukokuussa 1940. Kokemusten perusteella siipien kärkiväliä kasvatettiin 3,05 metriä ja rungon yläosaan kaksoispyrstön väliin lisättiin kolmas kiinteä evä. Konetta tilattiin aluksi 200 kappaletta, mitä lisättiin 400:aan kappaleeseen.[1]

Tuotantoversion nimeksi tuli Mk I. Myöhemmin sivuvakaajien pinta-alaa kasvatettiin ja evä poistettiin. Malli nimettiin Mk I A:ksi.

Palveluksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelukseen Manchester Mk I tuli ensimmäisenä 207. laivueeseen marraskuussa 1940. Kuusi laivueen konetta tekivät tyypin ensimmäisen pommituslennon Brestiin tammikuun 24:ttä päivää seuraavana yönä 1941. Koneita toimitettiin 9. laivueeseen minkä lisäksi yksi rannikkolennoston laivue sai niitä lentueen verran.

Manchester osoittautui epäonnistuneeksi, suurimpana syynä Vulture moottorit, jotka eivät alun alkaenkaan tuottaneet luvattua tehoa. Lisäksi ne olivat epäluotettavat, mitä osaksi yritettiin korjata tehoa rajaamalla, kunnes luotettavuus olisi varmistettu. Koneella ei käytännössä voinut lentää yhdellä moottorilla, mikä luonnollisesti heikensi taistelukestoa ja paluumahdollisuuksia vaurioituneella koneella.[2] Kone poistui taistelukäytöstä vuoden 1942 puolivälistä alkaen, ja viimeinen pommituslento tehtiin heinäkuun 25:ttä päivää seuraavana yönä Bremeniin. Vulture moottorin kehittämisestä luovuttiin hieman aiemmin loppuvuodesta 1941.[1]

Tunnetuin hyökkäys, johon Manchester koneita osallistui, oli ns. 1000:n koneen hyökkäys Kölniin toukokuun 30. ja 31. välisenä yönä 1942. Tässä tehtävässä vänrikki (flying officer) Leslie Thomas Manser sai surmansa jäädessään ohjaimiin mahdollistaakseen muun miehistön pelastumisen laskuvarjoilla. Hänelle myönnettiin miehistön todistuksien perusteella postuumisti Viktorian risti. [3] Koneita valmistettiin 202 kpl. 40 % niistä menetettiin tappioina ja 25 % onnettomuuksissa.[1]

Avro Manchester Mk I:stä muokatun 4:llä Rolls-Royce Merlin moottorilla varustetun Lancaster koneen prototyyppi lensi tammikuussa 1941.

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Miehistö 7
  • Moottorit 2 kpl Rolls Royce Vulture mäntämoottoria, 1760 hevosvoimaa / 1312 kilowattia
  • Siipien kärkiväli 27,46 m, rungon pituus 21,13 m, siipien pinta-ala 105,63 m³
  • Nopeus 426 km/t 5180 m:n korkeudessa, matkanopeus 298 km/t 4570 m:n korkeudessa
  • Käytännön lakikorkeus 5850 m
  • Toimintasäde 2623 km 3677 kg:n pommikuormalla
  • Tyhjäpaino 13350 kg, maksimi lentoonlähtöpaino 25401 kg
  • Aseistus 8 kpl 7,7 mm:n konekivääriä, enintään 4695 kg pommeja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • David Mondey -The Hamlyn Concise Guide to British Aircraft of World War II Chancellor press 1996 ISBN 1 85152 668 4
  • Ralph Barker - Tuhannen koneen hyökkäys WSOY 1966

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Chant, Chris: II Maailmansodan lentokoneet - 300 konetyyppiä kaikkialta maailmasta, Karisto, 2008, Hämeenlinna (suom. Petri Kortesuo) Alkuteos Aircraft of World War II, Amber Books, 1999, Thaimaa ISBN 978-951-23-5025-4 (s.31)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Mondey s.27
  2. Barker
  3. Barker