Nopeusvalvontakamera
Nopeusvalvontakamera (kansankielessä usein peltipoliisi, Suomen poliisin käyttämä nykyinen termi on liikenneturvallisuuskamera[1][2]) on automaattisen liikennevalvonnan työväline, jolla viranomainen valvoo nopeusrajoitusten noudattamista. Laite paljastaa mittauskohdassa ylinopeutta ajavat ajoneuvot. Mittauksen perusteella ylinopeutta ajaneen auton haltijalle lähetetään ajoneuvokohtainen liikennevirhemaksuvaatimus.[3]
Hetkellistä nopeutta valvova laite mittaa auton nopeuden joko kahden, lähelle toisiaan tien pinnan alle upotetun induktiosilmukan tai pylväässä olevan tutkan avulla, ja nopeusrajoituksen ylittyessä se laukaisee kameran ja salamavalon.[4] On olemassa myös laitteita, jotka perustuvat laserin ja piezosensoreiden käyttöön[5].
Laitteen ottamassa kuvassa näkyvät auton kuljettaja ja ajoneuvon rekisteritunnus sekä rikkeen tapahtuma-aika. Kuva voidaan lähettää auton omistajalle tai haltijalle liikennevirhemaksuvaatimuksen mukana tai se voi olla vaadittaessa nähtävissä poliisin palvelupisteessä tai sähköisessä asiointijärjestelmässä[6].
On myös olemassa keskinopeutta mittaavia laitteita. Ne tunnistavat ajoneuvon kahdessa pisteessä reitin varrella ja laskevat keskinopeuden reitillä.[7] Näitä laitteita ei ole käytössä Suomessa.
Laki määrää, että automaattisesta nopeudenvalvonnasta pitää aina ilmoittaa erillisellä kyltillä.[5]
Suomessa on yli tuhat tolppakameraa. Samanaikaisesti päällä on noin 70 kameraa. Niistä noin 35 kuvaa sekä sakkonopeuksia että lieviä ylinopeuksia, jotka tuovat kuljettajalle joko liikennevirhemaksun tai huomautuksen. Loput kamerat ottavat kuvan vasta sitten, kun ylinopeutta on vähintään 21 kilometriä tunnissa eli päiväsakkokynnys ylittyy. Puuttumiskynnys vaihtelee ja sitä muutetaan sen perusteella, kuinka paljon liikenneturvallisuuskeskuksessa on kulloinkin henkilökuntaa käsittelemään valvontakameroiden kuvia. Vuonna 2022 käsiteltiin noin 130 000 ylinopeustapausta. [8]
Kiinteät kamerat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiessä on 60–80 mm syvä ura, jossa kiertää 3–4 kierrosta kuparijohdinta. Ura on peitetty bitumilla. Johtimet on magnetisoitu. Kun autolla ajetaan magnetisoitujen silmukoiden yli, syntyy sähköinen impulssi, jonka perusteella kameralaitteiston laskentayksikkö laskee auton nopeuden. Mittaustulokseen tehdään kolmen kilometrin varmuusvähennys, jos ajonopeus on alle sata kilometriä tunnissa. Salama välähtää aina, kun kuva otetaan, jotta tuulilasin heijastus saadaan eliminoitua. Silmukat on sijoitettu tiellä vain toiselle kaistalle. Ne sijaitsevat tiessä 13–18 metriä ennen peltipoliisia.[9]
Jos keli on liian kuuma tai liian kylmä, kamera sammuttaa itsensä. Talvella kameratolpissa käytetään lämmittimiä. [5]
Suomessa käytetään saksalaisen Jenoptikin valmistamia kameroita.[5]
Kiinteän kameran hinta on noin 25 000 euroa (2011)[5].
Siirrettävät kamerat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siirrettävä kamera valvoo liikennettä yhdessä paikassa muutamasta tunnista muutamaan päivään, minkä jälkeen kamera siirretään seuraavan paikkaan. Alueelliset poliisiyksiköt päättävät, miten usein kameroita vaihdellaan tolpasta toiseen.[5]
Siirrettävät kamerat toimivat tutkatekniikalla.[5] Siirrettävät kamerat maksavat 30 000 euroa kappaleelta (2011).[5]
Liikkuvat kamerat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa on muutamia kymmeniä liikkuvia, autoon rakennettuja nopeusvalvontakamerayksiköitä. Kameralla varustetun pakettiauton takaosastossa istuu konstaapeli.[10]
Kamerat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen pääteistä ensimmäisenä automaattisen nopeusvalvonnan piiriin otettiin Helsinki–Turku-tie, silloinen valtatie 1 eli nykyinen seututie 110. Kameravalvonta alkoi kokeiluna Piikkiön ja Muurlan välillä huhtikuussa 1992, jolloin tieosuudelle oli asennettu 12 kameratolppaa. Niistä kuitenkin vain yksi kerrallaan oli valvontakäytössä. Kahden ensimmäisen vuoden aikana nopeus mitattiin 1,5 miljoonalta ajoneuvolta, joista 0,2 prosenttia tuli kuvatuksi ylinopeuden vuoksi. Kamerat vähensivät merkittävästi etenkin suuria ylinopeuksia, ja toimintaa esitettiin laajennettavaksi.[11] Kesällä 1996 Suomen pääteille tuli noin 800 kameratolppaa lisää[12].
Poliisin mukaan 2021 Suomessa on 1085 kiinteää valvontapistettä, jotka kattavat noin 3 784 km tieverkosta.[13] Ainoastaan pienessä osassa kerrallaan oli kuvaava kamera. Kameroiden ottamat kuvat siirretään automaattisesti ja langattomasti poliisin liikenneturvallisuuskeskukseen Helsingin Malmille, jossa kuvat käsitellään, ja ajoneuvon omistajalle lähetetään kirjallinen huomautus tai maksumääräys rekisterinumeron perusteella.[14]
2010-luvun keskivaiheilla poliisi tehosti automaattista nopeusvalvontaansa, ja ylinopeuksista annetut huomautukset, rikesakot ja päiväsakot lisääntyivät nopeasti. Kun vuonna 2014 niitä annettiin yhteensä 334 000, vuonna 2018 niitä annettiin 609 000. Huomautuksia ja rikesakkoja annettiin vuonna 2018 suunnilleen yhtä paljon ja päiväsakkorangaistuksia yli 20 km/h ylityksistä noin kaksi prosenttia kokonaismäärästä.[15]
Vuonna 2017 nopeusvalvontakameroiden kuvissa esiintyivät useimmin BMW-, Audi- ja Mercedes-Benz-merkkisillä autoilla ajavat kuljettajat. Harvimmin ylinopeudesta rangaistiin Toyotalla, Suzukilla ja Ladalla ajavia. Ajettuja kilometrejä kohti peltipoliisi välähti useimmin amerikkalaismerkkien Dodge, Jeep ja Chevrolet kohdalla.[16]
Uudet ruotsalaistyyppiset kamerapylväät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2010-luvun lopulla uusia valvontakameroita alettiin asentaa erityisesti kaupunkien liikennevalo-ohjattuihin risteyksiin. Nopeusvalvonnan lisäksi näin pyritään saamaan kiinni punaista valoa päin ajavia. Esimerkiksi alkuvuonna 2019 kerrottiin Helsinkiin olevan tulossa 70 uutta peltipoliisia, joista 60 asennetaan liikennevaloristeyksiin.[17]
Perinteisten laatikkomaisten ”peltipoliisien” tilalle alettiin vuonna 2019 asentaa sylinterin muotoisia kamerapylväitä[1]. Uudet automaattikamerat ovat ruotsalaisen Sensys Gatso Groupin tuotteita[18]. Ne käyttävät tien alle asennetun induktiosilmukan sijaan pylväässä sijaitsevaa tutkaa, joka on tracking radar -tyyppinen[18]. Tutka mittaa ajoneuvon käyttämää aikaa, nopeutta, etäisyyttä, suuntaa ja ajokaistaa; se seuraa kohdettaan koko sen ajan, kun kohde on tutkan näkökentässä; ja pystyy seuraamaan useita ajoneuvoja ja useita kaistoja samaan aikaan[18].
Liikennelääketieteen professori Timo Tervon mukaan keskinopeusvalvonnan toteutus Sensysin kameroilla tulisi kalliiksi.[19].
Uudenmallisia kameroita on helppo asentaa minne tahansa halutaan, kun taas induktiosilmukoita on ollut vaikea kaivaa katujen alle tiheään asutuissa taajamissa.lähde?
Loppukeväästä 2019 ensimmäiset 40 kameraa otettiin käyttöön aluksi nelos- ja kuutostiellä, mutta myöhemmin niitä siirretään muuallekin uudentyyppisiin pylväisiin ja hankitaan lisää.[1]
Vuoden 2020 tieliikennelaki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kesäkuun alusta 2020 tuli voimaan uusi tieliikennelaki, joka velvoittaa poliisin saamaan automaattisessa nopeusvalvonnassa niin tarkkoja kuvia, että niistä voi tunnistaa kuljettajan. Nopeusrikkeestä lähetettävä liikennevirhemaksuvaatimus sisältää kuvan kuljettajasta. Alustavien arvioiden mukaan joka viides kuva on niin huonolaatuinen, että uuden lain mukaan sakkolappua ei voi lähettää.[6]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ziemann, Marcus: Uudet peltipoliisit otetaan käyttöön huhtikuussa – nopeusvalvontakamera tulossa aluksi jokaiseen tolppaan nelos- ja kutostiellä Yle Uutiset. 23.2.2019. Viitattu 23.2.2019.
- ↑ Valvontakalusto Poliisi. Viitattu 23.2.2019.
- ↑ Traficom: Liikennerikkomukset ja liikennevirhemaksu traficom.fi. 28.5.2020. Viitattu 6.7.2021.
- ↑ NSW Centre for road safety: Speed cameras: How do they work roadsafety.transport.nsw.gov.au. 27.6.2019. Viitattu 6.4.2022.
- ↑ a b c d e f g h https://web.archive.org/web/20111116104534/http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/06/1348850/miten-toimii-maltaita-maksava-nopeusvalvontakamera
- ↑ a b Happonen, Päivi: Uusi tieliikennelaki tuo onnen päivät peltipoliisin kuvaamille – Poliisi: "Jopa 60 000 ylinopeusjuttua menee vuosittain poistolaariin" Yle Uutiset. 29.11.2018. Viitattu 23.2.2019.
- ↑ NSW Centre for road safety: Average speed camera FAQs roadsafety.transport.nsw.gov.au. 3.5.2021. Viitattu 6.4.2022.
- ↑ STT: Uutissuomalainen: Näin suuresta ylinopeudesta tolppakamerat välähtävät Ilta-Sanomat. 14.9.2023. Viitattu 14.9.2023.
- ↑ https://web.archive.org/web/20121127174035/http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288517927864.html
- ↑ Salama vilahti pakun ikkunassa - näin toimii poliisin automaattinen valvonta www.iltalehti.fi. Viitattu 14.9.2023.
- ↑ Pärssinen, Kyösti: Kameravalvonta leikkasi ylinopeuksia. Helsingin Sanomat, 5.10.1994, s. 14. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Korjula, Esa: Liikenteeseen sakkosampo. Helsingin Sanomat, 11.5.1996, s. 64. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Automaattinen liikennevalvonta - välähtikö valvontakamera Poliisi. Viitattu 21.4.2021.
- ↑ Automaattinen liikennevalvonta Poliisi. Viitattu 16.7.2016.
- ↑ Pantsu, Pekka: Liikenteen mittaushistorian huimin luku: ylinopeuskäryt ampaisivat uuteen ennätykseen Yle Uutiset. 2.1.2019. Viitattu 2.1.2019.
- ↑ Pantsu, Pekka: Näille automerkeille peltipoliisi välähtää useimmin: BMW, Audi ja Mercedes-Benz kärjessä Yle Uutiset. 21.3.2018. Viitattu 2.1.2019.
- ↑ Punaiset valot alkavat käräyttää autoilijoita poliisille – testaa liikennevalopelillä, kuinka isot sakot saat Yle Uutiset. 24.1.2019. Viitattu 24.1.2019.
- ↑ a b c Peltipoliisit hoikkenevat – 150 ruotsalaismallista nopeusvalvontakameraa maanteiden varsille Yle Uutiset. 6.4.2018. Viitattu 5.4.2022.
- ↑ "Tämä uskonto on hidastanut liikenneturvallisuustyötä yli 10 vuotta" – kukistetaanko teidemme todelliset möröt peltisten poliisien armeijalla? mtvuutiset.fi. 14.3.2021. Viitattu 5.4.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miten toimii maltaita maksava nopeusvalvontakamera? MTV3, 2011
- Valvonnassa vaiettu aukko - näille ylinopeuksille peltipoliisi on sokea Ilta-Sanomien artikkeli tekniikasta vuodelta 2012