Autistien päivä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Autism awareness ribbon-20051114.png

Autistien oikeuksien päivä (Autistic Pride Day) on kesäkuun puolivälissä vietettävä kansainvälinen juhla- ja kampanjapäivä[1]. Autistien oikeuksien päivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2005 autismin kirjolaisia edustavien brittiläisten järjestöjen Aspies for Freedom (suom. Aspergereiden vapautusliike) ja Autism Assembly (suom. Autismifoorumi) aloitteesta. Järjestöjen tavoitteena oli, että yhteiskunta oppisi hyväksymään neurologisen poikkeavuuden homoseksuaalisuuden kaltaisena asiana, josta voisi iloita sen sijaan että sitä yritettäisiin parantaa.[2] Tarkoituksena on korostaa, että autismin kirjon oireyhtymissä ei ole kyse sairaudesta vaan neurologisesta erilaisuudesta, johon liittyy ongelmien lisäksi myös huomattavia vahvuuksia. Päivän tarkoituksena on toimia vastavoimana ennakkoluuloja lietsoville perättömille yleistyksille ja luoda entistä monipuolisempaa ja paremmin todellisuutta vastaavaa kuvaa aspergereista ja muista autismin kirjolaisista. Tarkoituksena on myös kiinnittää huomiota siihen, että käytössä on edelleen aistiylikuormalle altistamisen ja harmittomien autististen stressinhallintakeinojen kieltämisen kaltaisia epäeettisiä kuntoutusmenetelmiä.[3]

Autistien oikeuksien päivänä on myös tarkoitus herättää keskustelua mahdollisuuksista parantaa autismin kirjon ihmisten yhteiskunnallista asemaa ja oikeusturvaa. Aspies for Freedom järjestön Gareth Nelson on esimerkiksi esittänyt, että autismin kirjolaisille annettaisiin neurologisen vähemmistön virallinen asema. Yhteiskunnan olisi tällöin helpompi pitää huolta siitä, ettei autismin kirjolaisia aseteta perusteetta muita heikompaan asemaan. Autistiset piirteet eivät saisi olla esimerkiksi rekrytoinnin esteenä, jos ne eivät haittaa työtehtävien menestyksekästä hoitamista.[4]

Autistien oikeuksien päivän ideoinut järjestö yhtyy autismitutkija Simon Baron-Cohenin ajatukseen siitä, että Aspergerin syndrooma ja lievä autismi eivät ole kehityshäiriöitä, vaan kyse on puhtaasti neurobiologisesta erilaisuudesta. Esimerkiksi aspergereiden fyysiseen maailmaan suuntautuva kognitiivinen tyyli ei ole sinänsä sen puutteellisempi kuin valtaväestön sosiaaliseen maailmaan suuntautuva tyyli.[5] Myöskään autismin kirjolaisten aisteja ei voida pitää viallisena, koska ne ovat usein jopa tarkempia kuin valtaväestön edustajilla. Eläminen neurotyypillisiä ihmisiä varten suunnitellussa yhteiskunnassa aiheuttaa kirjolaisille kuitenkin erityistarpeita, jotka tulisi ottaa huomioon.[5]

Teemoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2005 – Ei hoitoa vaan hyväksyntää
  • 2006 – Juhlitaan neurologista monimuotoisuutta
  • 2007 – Autistit puhuvat, on aika kuunnella
  • 2008 – Voimaantuminen
  • 2009 – Wilma
  • 2010 – Näkökulmia, ei pelkoa
  • 2011 – Tunnista, kunnioita, huomioi

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Autistien oikeuksien päivän 2014 Suomen päätapahtuman ohjelma. http://aop2014.wordpress.com/ohjelma/
  2. Autistic licence. The Times 31.12.2005.
  3. Aspies for Freedom sivuston etusivu. http://www.aspiesforfreedom.com/
  4. Saner E. "It is not a disease, it is a way of life", The Guardian, 7. 8. 2007. http://society.guardian.co.uk/health/story/0,,2143123,00.html
  5. a b Simon Baron-Cohen: Is Asperger’s syndrome/High-Functioning Autism necessarily a disability? Development and Psychopathology (2000), 12 : pp 489–500. Cambridge University Press.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]