Auringonkaltainen tähti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Auringonkaltainen tähti on pääsarjan tähti, joka muistuttaa massaltaan ja kehitysvaiheeltaan Aurinkoa. Sellaisella tähdellä katsotaan voivan olla Maan kaltaisia planeettoja, joissa on edellytykset elämän syntymiselle. Aurinkoa massiivisemmet valkeat A-spektriluokan tähdet ovat liian lyhytikäisiä ja säteilevät liikaa ultravioletin aallonpituudella, joka on elämälle vaarallista. Aurinkoa kevyemmät punaiset kääpiöt puolestaan pysäyttävät niitä kiertävän planeetan pyörimisen akselinsa ympäri, mikä voi ohentaa planeetan kaasukehää. Yleensä auringonkaltaisina pidetään spektriluokkien F5–K5 tähtiä, joiden massa on 1,25–0,5 Auringon massaa. Myös tiukempia rajauksia mahdollisten spektriluokkien suhteen on määritetty, kuten F8V–K2V.

Auringon (vas) ja Tau Cetin kokovertailu.

Auringonkaltaisen tähden määritelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auringonkaltaisin tähtiin määritellään useimmiten spektriluokan G pääsarjan tähdet, ja lisäksi pari aliluokkaa F:n lopusta ja K:n alusta. Monesti rajataan auringonkaltaisiksi luokkien F8V-K2 V eli väri-indeksien B-V 0,48-0,80 pääsarjan tähdet ajatellen elämän mahdollisuutta tähteä kiertävällä planeetalla. Rajausperusteena on evoliuutioteorian mukaine malli elämän kehityksestä, tähden pääsarjaikä ja tähden vuorovesivoiman planeetan pyörimistä hidastava vaikutus. Ajatus on se, että tällöin nopeasti pyörivä planeetta säilyy riittävän kauan tähteä ympäröivällä lämpötilaltaan elinkalpoisella vyöhykkeellä. Määritelmä kattaa suunnilleen 10% kaikista tähdistä.

Auringonkaltainen tähti elinkelpoisen planeetan keskustähtenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monien tutkijoiden mielestä varsinkaan Aurinkoa suuremmilla ja kuumemmilla pääsarjan tähdillä ei ole käytännössä elinkelpoista vyöhykettä voimakkaan ultraviolettisäteilyn ja tähden suhteellisen lyhyen eliniän takia. Tällöin elämä ei ehtisi kehittyä, ja vaikkei evoluutiota tapahtuiksikaan, Luojan luoma elämä saattaisi tuhoutua nopeasti tähden kirkastuessa.

Monien tutkijoiden mielestä aurinkoa kylmempien tähtien, varsinkin punaisten kääpiöiden, elinkelpoisuutta voi rajoittaa kirkkauteensa nähden painavan keskustähden taipumus pysäyttää planeetan pyöriminen, keskustähden heikkoenerginen yhteyttämiseen ehkä sopimaton säteily, keskustähden suhteessa kirkkauteen voimakkaat flare-purkaukset ja planeettojen syntyteorian mukainen mahdollisesti liian pieni massa.lähde?

Liian suurimassainen tähti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimassaisilla tähdillä ei arvioiden mukaan ole asuinkelpoista vyöhykettä, koska niiden elinikä on lyhyempi kuin Auringon, alle 500-4500 miljoonaa vuotta.lähde? Elämä kehittyi evoluutiotutkijoiden mukaan Maan pinnalle bakteereina arviolta 500-1000 miljoonassa vuodessa, aitotumaisia 2300-3700 miljoonassa vuodessa Maan synnystä ja monisoluisia tuli ehkä 3000-3700 miljoonassa vuodessa, ja mutkikkaita monisoluisia 4000 miljoonassa vuodessa.lähde? Älyllistä elämää tuli vasta 4550 miljoonan vuoden kuluttua Auringon ja Maan synnystä. 1,25 Auringon massainen tähti, jonka spektriluokka on suunnilleen F6, elää vain 4000 miljoonaa vuotta.lähde? Niinpä sille ei ehdi kehittyä älyllistä elämää, jos kehityksen vauhti oli Maassa keskimääräinen, ja evoluutioteoreetikkojen ajoitukset suunnilleen oikeita.

Koska tähden fysikaaliset ominaisuudet, kuten säteilyteho ja pintalämpötila, muuttuvat tähden elämän eri vaiheissa[1] myös elokehän rajat muuttuvat aikaa myöten. Tähti kuumenee kehittyessään, ja Maan arvellaan muuttuvan elinkelvottomaksi noin 2,0 miljardin vuoden kuluttua. Kasvihuone-ilmiö karkaa täysin käsistä 4,9 miljardin vuoden kuluttua.[2][3][4]. Aurinko jättää vakaan pääsarjavaiheen 6,5 miljardin vuoden kuluttua, jolloin sen kirkkaus on 2,2 kertainen nykyiseen verrattuna.

Tällaisista aikaskaaloista puhuttaessa erotetaan vielä erikseen jatkuvasti elinkelpoinen elokehä (engl. continuosly habitable zone, CHZ), joka täyttää elokehän vaatimukset koko tähden elinkaaren ajan. Tämä on tärkeää elämän kehittymismahdollisuuksia tarkasteltaessa. CHZ on paljon tavallista elokehää kapeampi ja rajoiltaan vaikeammin arvioitavissa oleva alue. Auringolle sen arvioidaan olevan 0,95-1,15 AU.[5] Hartin 1970-luvulla tekemän hyvin pessimistisen arvion mukaan se olisi 0,958-1,004 AU.[6][7]. Tämän arvion mukaan K-ja M-tähdillä ei olisi elinkalpoista vyöhykettä lainkaan, planeetta joko jäätyy tai tulee liian kuumaksi.[8]

Tähden massa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimassaiset luokkien pääsarjan O, B ja A tähdet elävät nuun lyhyen aikaa, ettei elämä ehdi kehittyä evoluution tutkijoiden päättelemässä ajassa. Elämän synty vaatii Maassa tehtyjen ajoitusarvioiden mukaan 500-1000 miljoonaa vuotta. Suurimassaiset tähdet säteilevät runsaasti ultraviolettisäteilyä, joka voi vahingoittaa elämää, mutta myös kiihdyttää elämän kehitystä. Voimakas ultraviolettisäteily voi myös heikentää kaasukehää. Väitetään jo kirkkaimpien ultraviolettisäteilyn olevan liian voimakasta[9]. Usein on väitetty eri syistä, että pienimassaisilla tähdillä ei ole elinkelpoista vyöhykettä lainkaan. Pienimassaisten tähtien elinkelpoinen vyöhyke on vuorovesirajan sisäpuolella. Silloin planeetta kääntää aina saman puolensa kohti keskustähteään, mikä saattaa heikentää planeetan elinkelpoisuutta. Uusien tutkimusten mukaan näin ei välttämättä tarvitse olla. Joidenkin tietojen mukaan vuorovesiraja Maata vastaavalle etäisyydelle on jo 0,7-0,8 Auringon massaisella tähdellä.lähde?

Michael Hartin 1979 julkistamien tutkimusten mukaan mukaan elinkelpoinen vyöhyke on levein luokan G0 pääsarjan tähdellä, ja ekokeää ei voi olla kuumaan päin mentäessä luokan F7 pääsarjan tähdellä, eikä myöskäänn K1-tähdellä ja näitä kylmemmillä pääsarjan tähdillä. Tämä ajatus pohjautuu Hartin arvioon siitä, että ekokehä olis Auringolla 0,95-1,01 AU.[8][10][11].

Väitetään myös, että pienimassaisilla tähdillä käy niin, että ilmakehän hiilidioksidimäärän väheneminen ajan mukana esimerkiksi yhteyttämisen alussa voisi pienentää kasvihuone-ilmiötä ja jäädyttää planeetan. Alaraja tähden massalle on tämän mukaan arviolta 0,7 Auringon massaa[12].

Toisaalta oletetaan, että pienten tähtien esiplanetaarisen kiekon massa on suoraan verrannollinen tähden massaan. Monien arvioiden mukaan elinkelpoisen planeetan massa olisi oltava ainakin 0,3 Maan massaa. Silloin pienimassaisilta, alle 0,3 Auringon massaisilta tähdiltä löytyisi harvoin elinkelpoisia planeettoja. Yli 0,3 maan massaisa planeettoja on erään arvion mukaan todennäköisyydellä 10-40% 0,6 Auringon massaiselle tähdelle, 1-25% 0,4 ja 0-5% 0,2 Auringon massaiselle tähdelle, jos planeetat synnyttäneen esiplanetaarisen kiekon viskositeetti alfa on välillä 0,5-1,5.[11]

Metallirikkaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurinko on epätavallisen metallirikas, ja havaitut eksoplaneetat näyttävät kiertävän metallirikkaita tähtiä. Niiden kaasussa on runsaasti raskaita alkuaineita. Kun tähti ja planeetat syntyvät kaasusta, ns. kasautumisteorian mukaan todennäköisimmin raskaita alkuaineita enemmän sisältävälle tähdelle syntyy suuri planeettakunta.

Tähden ikä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähden iän on oltava yli 700 miljoonaa vuotta, ja erässä arviossa oletetaan, että elämä ehtisi kehittyä miljardissa vuodessa.lähde? Erään arvion mukaan elämän kehitys vaatisi 850 miljoonaa vuotta, mikä on 2,2 Auringon massaisen tähden pääsarjaikä[12]. Tällöin elämää voisi olla yli 1700 miljoonan vuotta vanhan tähden ympärillä.[5] Tähti ei saisi olla liian kuuma, sillä se säteilisi liikaa elämälle haitallista ultraviolettisäteilyä. Tähden massa olisi ehkä 0,2–2,0 Auringon massaa.lähde?

Kuinka monta auringonkaltaista tähteä on lähiavaruudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Georgian yliopiston 100 lähimmän aurinkokunnan ulkopuolisen taivaankappaleen joukkoon mahtuu noin 13 luokkien F8-K2 pääsarjan tähteä[13]. Erään toisen luettelon mukaan näitä olisi 12[14]. Tämän mukaan auringonkaltaisa tähtiä on noin 1/6 kaikista tähdistä. Luokkaan G osuu vain 6 pääsarjan tähteä, ja luokassa G2V on vain 2 tähteä, joista toinen on Aurinko ja toinen Alfa Centauri[13].

Gliesen CNS3-luettelossa on pyritty luettelemaan tunnetut, yhteensä 4388 alle 25 parsekin eli alle 81,54 valovuoden päässä olevaa tähteä[15]. Niistä on luokkien F8V-K2V auringonkaltaisia tähtiä 571, eli noin 13% ja silloin noin 16 valovuoden välein. Mutta 4388 lähitähden joukossa on vain 49 G2V-tyypin tähteä. Näitä on silloin tähdistä 1,2% eli noin 36 valovuoden välein. Luettelon spektriluokittelu on jossain määrin epätarkka, ja näin ollen aivan täsmällistä kuvaa auringonkaltaisten tähtien määrästä se ei anna.

Aurinkoa muistuttava tähti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurinkoa muistuttava tähti eli "Auringon analogia" on tähti, jonka pintalämpötila poikkeaa alle 500 kelviniä Auringon pintalämpötilasta. Silloin tähden pinnalla on 5200 - 6300 K:n lämpötila.lähde? Lisäksi rajataan tähden metallipitoisuudeksi 50-200% Auringon metallipitoisuudesta.lähde?

Tämän mukaan Aurinkoa muistuttavat esim. oranssi Alfa Centauri B, Tau Ceti, Sigma Draconis ja sellaiset kohti alijättiläistä kehittyvät tähdet kuin Delta Pavonis. Tähän luokkaan kuuluu ainakin K1V, ehkä vielä K2V, ja yläpäästä ainakin G0V, ehkä vielä F9. Monelta tähän luokkaan kuuluvalta tähdeltä on löydetty eksoplaneettoja, esim. 51 Pegasi, 47 Ursae Majoris, 107 Piscium jne.

Auringon kaksonen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnetaan muutamia tähtiä, joiden ominaisuudet vastaavat lähes tarkalleen Aurinkoa. Niiden uskotaan olevan erityisen lupaavia ehdokkaita elokelpoisten planeettojen etsintään tulevaisuudessa. Näiden "auringon kaksosten" pintalämpötila, spektriluokka, pyörähdysnopeus, massa, muuttuvuus ja metallipitoisuus on hyvin lähellä Auringon vastaavia arvoja. Näiden tähtien tutkimus auttaa ymmärtämään paremmin Auringon ominaisuuksia muiden tähtien suhteen. Tunnettuja Auringon kaksosia ovat 18 Scorpii, 37 Geminorum, 51 Pegasi, Beta Canum Venaticorum ja HD 98618. Käytännössä Auringon kaksosiksi lasketaan monesti vielä spektrityypin G0V tähti.

Luokkien F, G ja K tähtien ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurinkoa hieman muistuttavien tähtien ominaisuuksia. Aurinko on tyyppiä G2.[16]

 Luokka  Pintalämpötila kelviniä  Massa Auringon massoina  Säde Auringon säteinä  Maata vastaava kiertorata AU  Elinaika
miljoonia vuosia
F0  7200 1,600  1,640  2,55  1600
F2 6890 1,520 1,460 2,07  1760
F5 6440 1,400 1,440 1,79  3440
F8 6200 1,190 1,260 1,45  6880
G0 6030 1,050 1,130 1,22  9180
G2 5860 0,998 1,020 1,05 10100
G5 5770 0,920 0,893 0,89  14000
G8 5570 0,842 0,875 0,81  17900
K0 5250 0,790 0,786 0,65  21100
K1 5080 0,766 0,788 0,61  pitkä
K2 4900 0,742 0,750 0,54  
K3 4730 0,718 0,762 0,51  
K4 4590 0,694 0,692 0,43  hyvin pitkä
K5 4350 0,670 0,684 0,39  hyvin pitkä
 K7  4060 0,606  0,641 0,32  
Aurinkoa ainakin hieman muistuttavien tähtien ominaisuuksia[17]
Spektriluokka Pintalämpötila K Mbol Kokonaissäteilyntuotto Aurinkoa L Zams Aurinkoa Valovoima Aurinkoa Massa Aurinkoa Säde Aurinkoa Maata vastaava rata AU:na Elinikä biljoonaa vuotta
F0 7200 2.72 6.50 11.20 6.38 1.600 1.640 2.55 1.600
F2 6890 3.17 4.30 6.57 4.14 1.520 1.460 2.07 1.760
F5 6440 3.49 3.20 4.47 3.00 1.400 1.440 1.79 3.440
F8 6200 3.94 2.10 2.51 1.93 1.190 1.260 1.45 6.880
G0 6030 4.31 1.50 1.21 1.36 1.050 1.130 1.22 9.180
G2 5860 4.65 1.10 .74 .97 .998 1.020 1.05 10.100
G5 5770 5.01 .79 .63 .69 .920 .893 .89 14.000
G8 5570 5.20 .66 .51 .56 .842 .875 .81 17.900
K0 5250 5.69 .42 .45 .34 .790 .786 .65 21.100
K1 5080 5.83 .37 .41 .28 .766 .788 .61 long
K2 4900 6,09 .29 .38 .21 .742 .750 .54
K3 4730 6.21 .26 .34 .18 .718 .762 .51
K4 4590 6.55 .19 .31 .12 .694 .692 .43 very
K5 4350 6.81 .15 .27 82.4E-3 .670 .684 .39 long
K7 4060 7.25 .10 .19 42.1E-3 .606 .641 .32

Tunnettuja Auringon kaksosia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunniste Koordinaatit[18] Etäisyys[18]
(ly)
Spektriluokka[18] Lämpötila
(K)
Metallipitoisuus
(dex)
Ikä
(Gyr)
Muuta
Rektaskensio Deklinaatio
Aurinko 0.00 G2V 5,778 +0.00 4.6 [19]
18 Scorpii 16h 15m 37.3s –08° 22′ 06″ 45.1 G2Va 5,835 +0.04 3.4 [20]
HD 44594 06h 20m 06.1s −48° 44′ 29″ 84 G3V 5,840 +0.15 4.1 [21]
HD 138573 15h 32m 43.7s +10° 58′ 06″ 101 G5IV-V 5,710 –0.03 7.8 [22]
HD 142093 15h 52m 00.6s +15° 14′ 09″ 103 G2V 5,841 –0.15 5.0 [22]
HD 98618 11h 21m 29.1s +58° 29′ 04″ 126 G5V 5,851 +0.03 4.7 [20]
HD 143436 16h 00m 18.8s +00° 08′ 13″ 141 G0 5,768 +0.00 3.8 [22]
HD 129357 14h 41m 22.4s +29° 03′ 32″ 154 G2V 5,749 –0.02 8.2 [22]
HD 133600 15h 05m 13.2s +06° 17′ 24″ 171 G0 5,808 +0.02 6.3 [20]
HD 101364 11h 40m 28.5s +69° 00′ 31″ 217 G5V 5,783 +0.01 4.7 [20][23]


Tähtiä, joiden pintalämpötila on melko lähellä Auringon pintalämpötilaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähtiä joiden pintalämpötilat ovat lähellä Aurinkoa eli poikkeavat siitä noin 500 astetta. Joidenkin tähtien mitatut metallipitoisuudet ovat alhaisia, mikä pienentää planeettakunnan todennäköisyyttä.

Tunniste Koordinaatit[18] Etäisyys[18]
(ly)
Spektriluokka[18] Lämpötila
(K)
Metallipitoisuus
(dex)
Muuta
Rektaskensio Deklinaatio
Alpha Centauri A 14h 39m 36.5s −60° 50′ 02″ 4.37 G2V 5,847 +0.24 [24]
Alpha Centauri B 14h 39m 35.0s −60° 50′ 14″ 4.37 K1V 5,316 +0.25 [24]
70 Ophiuchi A 18h 05m 27.3s +02° 30′ 00″ 16.6 K0V 5,314 –0.02 [25]
Sigma Draconis 19h 32m 21.6s +69° 39′ 40″ 18.8 K0V 5,297 –0.20 [26]
Eta Cassiopeiae A 00h 49m 06.3s +57° 48′ 55″ 19.4 G0V 5,941 –0.17 [27]
107 Piscium 01h 42m 29.8s +20° 16′ 07″ 24.4 K1V 5,242 –0.04 [28][29]
Beta Canum Venaticorum 12h 33m 44.5s +41° 21′ 27″ 27.4 G0V 5,821 −0.30 [29]
61 Virginis 13h 18m 24.3s −18° 18′ 40″ 27.8 G5V 5,558 –0.02 [30]
Zeta Tucanae 00h 20m 04.3s –64° 52′ 29″ 28.0 F9.5V 5,956 –0.14 [31]
Chi¹ Orionis A 05h 54m 23.0s +20° 16′ 34″ 28.3 G0V 5,902 –0.16 [29]
Beta Comae Berenices 13h 11m 52.4s +27° 52′ 41″ 29.8 G0V 5,970 –0.06 [29]
HR 4523 A 11h 46m 31.1s –40° 30′ 01″ 30.1 G5V 5,629 –0.29 [30]
61 Ursae Majoris 11h 41m 03.0s +34° 12′ 06″ 31.1 G8V 5,483 –0.12 [29]
HR 4458 A 11h 34m 29.5s –32° 49′ 53″ 31.1 K0V 5,629 –0.29 [30]
HR 511 01h 47m 44.8s +63° 51′ 09″ 32.8 K0V 5,333 +0.05 [29]
Alpha Mensae 06h 10m 14.5s –74° 45′ 11″ 33.1 G5V 5,594 +0.10 [31]
Zeta1 Reticuli 03h 17m 46.2s −62° 34′ 31″ 39.5 G3-5V 5,733 −0.22 [31]
Zeta2 Reticuli 03h 18m 12.8s −62° 30′ 23″ 39.5 G2V 5,843 −0.23 [31]
55 Cancri 08h 52m 35.81s +28° 19′ 51″ 40.3 G8V 5,235 +0.25 [27]
HD 69830 08h 18m 23.9s −12° 37′ 56″ 40.6 K0V 5,410 −0.03 [31]
HD 10307 01h 41m 47.1s +42° 36′ 48″ 41.2 G1.5V 5,848 −0.05 [29]
HD 147513 16h 24m 01.3s −39° 11′ 35″ 42.0 G1V 5,858 +0.03 [30]
58 Eridani 04h 47m 36.3s −16° 56′ 04″ 43.3 G3V 5,868 +0.02 [31]
Upsilon Andromedae A 01h 36m 47.8s +41° 24′ 20″ 44.0 F8V 6,212 +0.13 [31]
HD 211415 A 22h 18m 15.6s –53° 37′ 37″ 44.4 G1-3V 5,890 −0.17 [31]
47 Ursae Majoris 10h 59m 28.0s +40° 25′ 49″ 45.9 G1V 5,954 +0.06 [31]
Alpha Fornacis A 03h 12m 04.3s −28° 59′ 21″ 46.0 F8IV 6,275 −0.19 [31]
Psi Serpentis A 15h 44m 01.8s +02° 30′ 55″ 47.9 G5V 5,636 −0.03 [29]
HD 84117 09h 42m 14.4s –23° 54′ 56″ 48.5 F8V 6,167 –0.03 [31]
HD 4391 00h 45m 45.6s –47° 33′ 07″ 48.6 G3V 5,878 –0.03 [31]
20 Leonis Minoris 10h 01m 00.7s +31° 55′ 25″ 49.1 G3 V 5,741 +0.20 [29]
Nu Phoenicis 01h 15m 11.1s –45° 31′ 54″ 49.3 F8V 6,140 +0.18 [31]
51 Pegasi 22h 57m 28.0s +20° 46′ 08″ 50.9 G2.5IVa 5,804 +0.20 [31]


Auringon lähellä olevia, enemmän tai vähemmän aurinkoa muistuttavia tähtiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alle 50 valovuoden päässä

Tunniste Koordinaatit[18] Etäisyys[18]
(ly)
Spektriluokka[18] Lämpötila
(K)
Metallipitoisuus
(dex)
Muuta
Rektaskensio Deklinaatio
Tau Ceti 01h 44m 04.1s −15° 56′ 15″ 11.9 G8V 5,344 –0.52 [31]
40 Eridani A 04h 15m 16.3s −07° 39′ 10″ 16.5 K1V 5,126 –0.31 [31]
Delta Pavonis 20h 08m 43.6s −66° 10′ 55″ 19.9 G8IV 5,604 +0.33 [30]
HR 7722 20h 15m 17.4s −27° 01′ 59″ 28.8 K0V 5,166 –0.04 [30]
Gliese 86 A 02h 10m 25.9s −50° 49′ 25″ 35.2 K1V 5,163 −0.24 [31]
54 Piscium 00h 39m 21.8s +21° 15′ 02″ 36.1 K0V 5,129 +0.19 [29]
HD 14412 02h 18m 58.5s −25° 56′ 45″ 41.3 G5V 5,432 −0.46 [29]
HD 172051 18h 38m 53.4s −21° 03′ 07″ 42.7 G5V 5,610 −0.32 [29]
72 Herculis 17h 20m 39.6s +32° 28′ 04″ 46.9 G0V 5,662 −0.37 [29]
HD 196761 20h 40m 11.8s −23° 46′ 26″ 46.9 G8V 5,415 -0.31 [30]
Nu2 Lupi 15h 21m 48.1s −48° 19′ 03″ 47.5 G4V 5,664 −0.34 [30]

Muita lähistöillä olevia spektriltään lähellä aurinkoa olevia tähtiä eli luokkiin G-K kuuluvia, väljästi Aurinkoa muistuttavia tähtiä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tom E. Morris: Astronomical Circumstances (PDF) www.planetarybilogy.com. January 2,2006. (englanniksi)
  2. http://www.bpccs.com/lcas/Articles/earthend.htm
  3. Planeetta Maan elämä ja kuolema
  4. http://www.uapress.arizona.edu/onlinebks/PPIV/chap49.pdf
  5. a b Helsinki.fi (PDF)
  6. http://www.aip.de/groups/sternphysik/stp/PDFFILES/2000/gaia_paper.pdf
  7. http://www.geosc.psu.edu/~kasting/PersonalPage/Pdf/Icarus_93.pdf
  8. a b Nils Mustelin: Elämää maailmankaikkeudessalähde tarkemmin?
  9. Tähdet ja avaruus 6/2008.
  10. Stephen Webb: Missä kaikki ovat. Ursa, s. 182
  11. a b http://planetquest.jpl.nasa.gov/TPFDarwinConf3/documents/slides/HabitableTerrestrialPlanets-HowTheyFormWhereTheyFormAndWhereToLookForThem-Raymond.pdf
  12. a b Aip.de New results in the science of extrasolar life. (englanniksi)
  13. a b Chara.gsu.edu The one hubred nearest star system.
  14. http://www.atlasoftheuniverse.com/nearstar.html
  15. CNS3 - Gliese Catalog of Nearby Stars, 3rd Edition
  16. Star tables curriculum.calstatela.edu. Viitattu 3.5.2007. (englanniksi)
  17. http://curriculum.calstatela.edu/courses/builders/lessons/less/les1/StarTablesA.html
  18. a b c d e f g h i SIMBAD databaselähde tarkemmin?
  19. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä nssdc ei löytynyt
  20. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä apj669_2 ei löytynyt
  21. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä aaa512_L5 ei löytynyt
  22. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä apj130_5 ei löytynyt
  23. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä vazquez_et_al_2010 ei löytynyt
  24. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä aaa488_2 ei löytynyt
  25. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä mnras382_4 ei löytynyt
  26. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä apj683_1 ei löytynyt
  27. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä apjss159_1 ei löytynyt
  28. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä aaa411_3 ei löytynyt
  29. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä geneva3 ei löytynyt
  30. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä aaa487 ei löytynyt
  31. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä aaa425 ei löytynyt