Aurikalsiitti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aurikalsiittia

Aurikalsiitti on karbonaattimineraali jota tavataan usein sekundäärimineraalina sinkki- ja kupariesiintymien hapettumisvyöhykkeiden yhteydessä. Sen kemiallinen kaava on (Zn,Cu)5(CO3)2(OH)6 Ainesosien sekoitussuhteet voidaan lukea myös niin, että se koostuu 46% sinkkioksidista, 28% kuparioksidista, 16% hiilihaposta ja 10% vedestä.

Aurikalsiitti on erittäin pehmeää, ja sen kovuus onkin vain 1-2 Mohsin kovuusasteikolla. Se lohkeaa täydellisesti ja sen kiilto on helmimäinen tai silkkimäinen.

Aurikalsiitti on kidejärjestelmältään ortorombinen

Tätä mineraalia esiintyy erittäin harvoin erillisinä kiteinä. Yksittäiset kiteet näyttävät neuloilta suurennuslasilla katsottuna. Aurikalsiitti on helppo tunnistaa, koska se reagoi laimennettuun suolahappoon poreillen ja muodostaen hiilidioksidia. Se palaa vihreällä liekillä, koska se sisältää kuparia, mutta se ei sula.

Aurikalsiitilta puuttuu fluoresenssi.

Aurikalsiittia on löydetty Meksikosta, Yhdysvalloista ja Siperiasta. Se muodostaa tyypillisesti sinisiä tai vihreitä kiteitä.

Aurikalsiittia on helppo naarmuttaa ja vaurioittaa sormenkynnellä. Vaikka sitä esiintyy monissa maissa, parhaat esiintymät ovat Yhdysvaltojen Arizonassa ja Utahissa sekä Meksikossa. Jos aurikalsiittia löytyy, se on puhdistettava erittäin varovaisesti tislatulla vedellä.

Aurikalsiitin nimi tarkoittaa "messinkimalmia", mutta koska se on niin harvinaista, sitä on tuskin käytetty messingintuotantoon. Erikoisen värisenä se on kuitenkin hyvä sinkkiesiintymien indikaattori.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.