Kaskenkatu–Aurakatu
Wikipedia
Kaskenkatu-Aurakatu (ruots. Kaskisgatan-Auragatan) on yksi Turun keskustan ruutukaava-alueen nk. perspektiivikaduista. Se kulkee Aurakadun nimisenä Puolalanmäeltä, Turun taidemuseon edustalta, Aurajoelle, josta se jatkuu Kaskenkatuna Kaskenmäen yli. Aurajoen yli katu kulkee Auransiltaa pitkin. Kaskenkatu muuttuu Kunnallissairaalantien risteyksen jälkeen Kaskentieksi, joka puolestaan yhdistyy Kaarinaan kulkevaan Uudenmaantiehen.
Pituutta Aurakadulla on noin 700 metriä ja Kaskenkadulla noin 800 metriä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Kaskenkatu ja Aurakatu muodostavat yhden kolmesta C. L. Engelin Turun palon jälkeen suunnitteleman ruutukaavan perspektiivikadusta.
Kadut tunnettiin Itäisenä ja Läntisenä Aurakatuna 1890-luvulle asti, jolloin perustettu nimistökomitea muutti Läntisen Aurakadun nimeksi pelkän Aurakadun, ja Itäisen Aurakadun nimeksi Kaskenkadun[1].
Kadut yhdistävä Auransilta valmistui nykyiseen muotoonsa vuonna 1907.
[muokkaa] Rakennuksia
Aurakadun varrella sijaitsevat muiden muassa seuraavat rakennukset, alkaen Aurajoelta:
- Turun kaupungintalo
- Aurakatu 3. Vuonna 1907 valmistunut, Frithiof Strandellin suunnittelema entisen Turun Osakepankin rakennus.
- Kauppakeskus Forum
- KOP-kolmio. Arkkitehti Viljo Revellin suunnittelema kauppakeskus.
- Kauppatori
- Åbo Svenska Teater
- Hansakortteli
- Aurakatu 14. Strandellin suunnittelema, Priman talona tunnettu rakennus, jossa mm. toimi Uusi Aura -lehden toimitus.
- Aurakatu 16. Entinen Aurakadun tyttökoulu, jossa toimii nykyisin nuorisokeskus Vimma.
- Aurakatu 18. Turun ruotsinkielisen seurakunnan seurakuntatalo.
Kaskenkadun varrella sijaitsevat:
- Kaskenkatu 1. Strandellin suunnittelema rakennus, jossa toimii nykyisin muun muassa ravintola Uusi Apteekki.
- Kaskenkatu 2. Strandellin suunnittelema As Oy Pantern
- Turun Työväenopisto
- Turunmaan sairaala
Kaskenkatuun rajoittuvat Vartiovuorenmäen puistoalue ja Samppalinnanpuisto, sekä Hämeentien ja Itäisen Rantakadun välissä sijaitseva Runeberginpuisto.
