Attalidit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Attalidit (m.kreik. Ἀτταλίδαι, Attalidai, lat. Attalidae) eli attalidien hallitsijasuku oli Pergamonia vuosina 282–133 eaa. eli suuren osan hellenististä kautta hallinnut suku. Attalidien valtakunta käsitti laajimmillaan lähes koko läntisen ja eteläisen Vähän-Aasian sekä Traakian Khersonesoksen ja muun muassa Aiginan saaren.[1][2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pergamon

Attalidien hallitsijasuvun perusti Filetairos, jonka Lysimakhos nimitti vartioimaan sotasaalistaan Pergamonissa. Filetairos kuitenkin petti lopulta Lysimakhoksen vuonna 282 eaa., ja loi näin pohjan itsenäiselle Pergamonin valtakunnalle. Suvun jäsenistä Attalos I oli ensimmäinen, joka julistautui kuninkaaksi.[1][2]

Attalidien valtakunta menestyi, koska sen johtajat harjoittivat onnistunutta politiikkaa haastajiaan Makedoniaa ja seleukideja kohtaan, ja toisaalta Rooman valtakuntaa kohtaan, jonka liittolaiseksi he ryhtyivät. Attalos III testamenttasi Pergamonin kuollessaan roomalaisille.[1][2]

Attalidit tukivat tieteitä, taiteita ja kirjallisuutta, ja nostivat Pergamonin merkittäväksi hellenistisen kauden kulttuurikeskukseksi. Tämän ilmentymiä ovat muun muassa Pergamonin kirjasto sekä kuvanveiston Pergamonin koulukunnan työt.[1]

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Attalidien hallitsijasuvun jäsenet ja Pergamonin hallitsijat olivat:[1][2]

Sukupuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Attalos
∞ Boa
Filetairos
Pergamonin hallitsija
282–263 eaa.
Eumenes
∞ Satyra
Attalos
Eumenes I
Pergamonin hallitsija
263–241 eaa.
Filetairos (?)Attalos
∞ Antiokhis
Eumenes (?)
Attalos I
Pergamonin kuningas
241–197 eaa.
Apollonis
(?)Eumenes II
Pergamonin kuningas
197–159 eaa.
Stratonike
Ariarathes IV:n tytär
Attalos II
Pergamonin kuningas
159–138 eaa.
FiletairosAthenaios
Eumenes III
Pergamonin kuningas
133–129 eaa.
Attalos III
Pergamonin kuningas
138–133 eaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PERGAMON Mysia, Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. a b c d Smith, William: ”Pergamum”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]