Ateenan valtiomuoto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee aristoteelista teosta. Pseudo-Ksenofonin teoksesta, katso Ateenan valtiomuoto (Ksenofon).

Ateenan valtiomuoto (muinaiskreikaksi Ἀθηναίων Πολιτεία, Athenaion Politeia) on Aristoteleen nimiin laitettu ja joko Aristoteleen tai jonkun hänen oppilaansa kirjoittama tutkielma, joka käsittelee antiikin Ateenan perustuslakia ja sen historiaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aristoteleen teos oli todennäköisesti osa hänen peripateettisen koulunsa kokoelmaa 158 kaupungin kansanvaltaiset, harvainvaltaiset, parhaidenvaltaiset ja tyranninvaltaiset valtiomuodot lajeittain. Kokoelma käsitti laajan aineiston antiikin aikaisten kaupunkivaltioiden perustuslaeista. Se mainitaan muun muassa Diogenes Laertioksen antamassa Aristoteleen teosluettelossa.[1]

Teoksen on kirjoittanut joko Aristoteles tai joku peripateettisen koulukunnan oppilas hänen ohjauksessaan. Tutkielma on sisältönsä perusteella ajoitettu vuosien 328 ja 325 eaa. välille.[2]

Aristoteleen teos on ainutkertainen sikäli, että se ei ole osa alkuperäistä Aristoteleen teosten kokoelmaa Corpus Aristotelicumia. Teos oli kateissa, kunnes amerikkalainen lähetyssaarnaaja löysi sen Egyptistä vuonna 1890. Myöhemmin samana vuonna British Museum hankki teoksen.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksen alkuosa on kadonnut. Siitä tunnetaan joitakin katkelmia ennen kaikkea Herakleideen teoksesta tekemästä lyhennelmästä.[3]

Säilynyt osa on jaettu 69 lukuun. Se voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäisessä esitetään Ateenan perustuslain historia vuoteen 403 eaa. saakka. Toisessa osassa esitetään Ateenan perustuslaki sellaisena, kuin se oli tutkielman kirjoitusajankohtana.[2]

Ensimmäinen osa alkaa Kylonin ajoista ja etenee tämän jälkeen Soloniin ja Peisistratoksen suvun tyranniaan. Tämän jälkeen selvitetään Kleistheneen tekemiä uudistuksia, Ateenan demokratiaa sekä sen välillä tapahtuneita syrjäyttämisiä (nk. neljänsadan, viidentuhannen, kolmenkymmenen tyrannin sekä kymmenen tyrannin ajat). Osa päättyy yhteenvetoon valtiomuodon historiallisesta kehityksestä.[4]

Toinen osa käsittelee muun muassa kansalaisuutta koskevaa kirjanpitoa, virkatehtäviä, neuvostoa (Bule), arkontteja, sotilaskomentajia sekä oikeusistuimia.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.27.
  2. a b Rackham, H.: Introduction. Teoksessa Aristotle; Rackham, H (toim.): The Athenian Constitution. The Eudemian Ethics. On Virtues and Vices, s. 2-7. Loeb Classical Library. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1935.
  3. Rhodes, P. J.: A Commentary on the Aristotelian Athenaion Politeia, s. 2, 65. Oxford: Clarendon Press, 1981. ISBN 0-19-814004-5.
  4. Aristoteles: Ateenan valtiomuoto 1-41.
  5. Aristoteles: Ateenan valtiomuoto 42-69.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aristotle: Athenian Constitution. Teoksessa Aristotle's Works. Volume XX. Athenian Constitution. Eudemian Ethics. Virtues and Vices. Loeb Classical Library 285. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press. ISBN 0-674-99315-2. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
  • Aristotle: Atheniensium Respublica. Toimittanut F. G. Kenyon. Oxford Classical Texts. Oxford: Oxford University Press. ISBN 9780198145066. Kreikankielinen alkuteksti.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]