Atavismi
Wikipedia
Atavismi on ilmiö, jossa kasvien tai eläinten risteytyksestä on tuloksena edellisestä sukupolvesta poikkeava, enemmänkin aikaisempia kantamuotoja muistuttava sekamuoto. Kyseessä on siis eräänlainen käänteinen evoluutio, joka tässä tapahtuu vain tietyille yksilöille.
On katsottu, että atavismi voi syntyä mutaation tai pitkään piilossa pysyneen resessiivisen geenin rikastumisena. Kolmas mahdollisuus on ontogeneesissä tapahtuvan induktion häiriintyminen.
On myös esitetty, että eläin säilyttää geenimuistissa edeltävien muotojen geneettistä koodia, ja että tämä "täyte DNA" voisi olla jopa 98% esim. ihmisen dnasta. Virallisena selityksenä on että kun ominaisuudet ovat valmiiksi muistissa, ne voidaan ottaa nopeasti käyttöön kun niille on jossain kehityksen kohdassa tarvetta, olettaen kuitenkin että ne eivät häiritse jo olevia ominaisuuksia. Esimerkiksi joillain sirkkalajeilla on kehityksen aikana ollut monta kertaa siivet, ja nykyään niitä on alkanut näkyä niillä lajeilla, joita niitä ei ole atavismin vaikutuksesta.
[muokkaa] Esimerkkejä
Valailla voi atavismin seurauksesta syntyä ruumiiseen tyngät jotka ovat joskus olleet jalat, kun valaan edeltäjä siirtyi maasta veteen.
Tunnettu atavismi on ihminen, jolla on häntä. Ihmisen sormet tai varpaat voivat olla myös yhteenkasvaneet niin, että niiden välissä on ihopoimu, joka muistuttaa kädellisten edeltäneitä meren tuntumassa asuneita eläimiä.
[muokkaa] Katso myös
- Syn- ja polydaktylia
[muokkaa] Aiheesta muualla
Thomas, Lars: Peruuttaako evoluutio? (PDF) (Vain Tieteen Kuvalehden tilaajille) Tieteen Kuvalehti. Elokuu 2008. Bonnier Publications. Viitattu 17.8.2008.
