Athanasios Suuri

Wikipedia
Ohjattu sivulta Atanasios Suuri
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Athanasios Suuri ikonin aiheena.

Athanasios Suuri eli Athanasios Aleksandrialainen (joskus Atanasios; kreik. Αθανάσιος; noin 298373) oli yksi kuuluisimmista alkukristillisen ajan suurista kirkkoisistä, joka kunnostautui erityisesti areiolaisuutta vastaan käydyssä kiistelyssä. Hän puolusti voimakkaasti oppia Isän ja Pojan yhdestä olemuksesta.

Ortodoksinen kirkko on antanut Athanasiokselle lisänimen Ortodoksisuuden isä, ja kirkko kunnioittaa Athanasiosta hänen kirkollisena muistopäivänään 18. tammikuuta.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Athanasios osallistui Aleksandrian piispan Aleksandroksen sihteerinä Nikean ensimmäiseen yleiseen eli ekumeeniseen kirkolliskokoukseen ja herätti huomiota erinomaisella väittelytaidollaan.[1] Vuonna 328 Aleksandros kuoli ja Athanasios valittiin hänen seuraajakseen. Muutaman vuoden päästä keisari Konstantinus määräsi että areiolaiset on otettava takaisin kirkon yhteyteen, mutta Athanasios kieltäytyi. Siitä seuranneiden levottomuuksien vuoksi Konstantinus karkotti Athanasioksen Egyptistä ja hänet lähetettiin Trierin piispaksi.[2]

Konstantinuksen kuoltua 337 Athanasios palasi Aleksadriaan. Paavi Julius kutsui hänet kuitenkin pian Roomaan, jottei hän aiheuttaisi kaupungissa jälleen levottomuuksia. Hän palasi Aleksandriaan uudelleen 346 juhlasaatossa, mutta joutui pakenemaan kaupungista kymmenen vuotta myöhemmin syttyneissä levottomuuksissa areiolaisten kanssa. Athanasios vetäytyi erämaahan, jossa hän vaelsi erakkoyhteisöstä toiseen kymmenen vuoden ajan.[3]

Pakonsa aikana Athanasios kirjoitti useita kirjeitä Nikean uskontunnustuksen puolesta. Hän yritti palata Aleksandriaan kahdesti joutuen molemmilla kerroilla poistumaan kaupungista. Vuonna 366 Athanasios saapui kuudennen kerran Aleksandriaan, ja hän sai pitää siellä piispanvirkansa kuolemaansa 373 saakka.[4]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Athanasioksen yksi suurimmista kirjallisista töistä on erämaaisä Antonios Suuren pyhimyselämäkerran Antonios Suuren elämä kirjoittaminen. Athanasios tutustui Antoniokseen oleskellessaan erämaaluostareissa. Elämäkerta käännettiin useille kielille ja se on aikakautensa merkittävimpiä hengellisiä klassikoita.[4]

Athanasioksen uskontunnustus on nimetty Athanasioksen mukaan. Se on kuitenkin todellisuudessa läntistä alkuperää ja latinankielinen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Halldorf 2000, s. 109
  2. Halldorf 2000, s. 110
  3. Halldorf 2000, s. 112
  4. a b Halldorf 2000, s. 113

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristillisen teologian ja filosofian historia
Merkittävimmät apostoliset isät ja kirkkoisät

Klemens I | Ignatios | Polykarpos | Papias | Hermas | Justinos Marttyyri | Irenaeus | Klemens Aleksandrialainen | Tertullianus | Origenes | Cyprianus | Eusebios Kesarealainen | Athanasios Suuri | Basileios Suuri | Gregorios Nazianzilainen | Gregorios Nyssalainen | Epifanios | Johannes Khrysostomos | Ambrosius | Hieronymus | Augustinus | Leo Suuri | Pseudo-Dionysios Areopagita | Gregorius Suuri