Atıraw

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Atıraw
(Атырау)
Atyrau
Vaakuna
Vaakuna

Atıraw

Koordinaatit: 47.105°N, 51.91°EKoordinaatit: 47.105°N, 51.91°E

Valtio Kazakstan
Alue Atırawin alue
Väkiluku (2012) 182 866
Aikavyöhyke UTC+5
Suuntanumero(t) +7 7122

Atıraw (kazakiksi Атырау) eli Atyrau (ven. Атыра́у, vuoteen 1992 saakka Gurjev, Гурьев) on kaupunki ja Atırawin alueen hallinnollinen keskus Kazakstanissa. Se sijaitsee Uraljoen varrella 30 kilometriä Kaspianmerestä pohjoiseen.[1] Kaupungissa on 182 900 asukasta (vuonna 2012).[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki on saanut alkunsa Gurjevin kauppiasveljesten vuonna 1640 rakentamasta puisesta linnoituksesta.[3] Paikalliset kazakit kutsuivat sitä nimellä Üyşik.[1] Vuosina 1647–1662 Gurjevit rakensivat merelle johtavia kauppareittejä suojaamaan streltsien vartioiman kivilinnoituksen. Vuosina 1667–1668 se oli Stepan Razinin johtamien kapinallisten hallussa. Linnoitus lakkautettiin vuonna 1810. Vuonna 1865 Gurjevista tuli kihlakuntakaupunki, jonka pääelinkeino oli kalastus.[3] Vuonna 1916 se oli Ötepqalï Ïsataewin johtaman kapinan näyttämönä.[1] Neuvostoaikana siitä kehittyi suuri öljy- ja kemian teollisuuden keskus.[3]

Liikenne, talous ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Atırawin kautta kulkevat eurooppatiet E40 ja E121. Siellä on satama, kansainvälinen lentokenttä ja rautatieasema.[4][5] Kaupungissa toimii öljynjalostamo ja sen sivutuotteita hyödyntävä kemian tehdas. Siellä on myös koneenrakennus-, elintarvike- ja kevyttä teollisuutta.[1] Atırawissa on yliopisto, draamateatteri ja kotiseutumuseo. Paikallislehtenä ilmestyy Atıraw.[6]

Kaupunkikuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Atıraw on maantieteellisen Euroopan ja Aasian rajapaikkakunta. Yksikerroksisista puu- ja tiilitaloista koostuva vanha kaupunki sijaitsee Uraljoen länsirannalla. Joen itäpuolella ovat öljynjalostamon, kemian tehtaan ja Novostroikan taajamat. Kaupungin eteläpuolella sijaitsee Balıqşın kalastustaajama.[1]

Asukasluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Väestö
1840[7]
Väestö
1897[8]
Väestö
1959[9]
Väestö
1970[10]
Väestö
1979[11]
Väestö
1989[12][13]
Väestö
1999[14]
Väestö
2009[14]
Väestö
2012
(arvio)[2]
Väkiluku &&&&&&&&&&&01020.&&&&001 020 &&&&&&&&&&&09322.&&&&009 322 &&&&&&&&&&078143.&&&&0078 143 &&&&&&&&&0114277.&&&&00114 277 &&&&&&&&&0130916.&&&&00130 916 &&&&&&&&&0147234.&&&&00147 234 &&&&&&&&&0143184.&&&&00143 184 &&&&&&&&&0165387.&&&&00165 387 &&&&&&&&&0182866.&&&&00182 866

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Kazakstan: natsionalnaja entsiklopedija, tom 1, s. 290. Almaty: Glavnaja redaktsija ”Qazaq encïklopedïyası”, 2004. ISBN 9965-9389-9-7.
  2. a b ҚАЗАҚСТАННЫҢ ДЕМОГРАФИЯЛЫҚ ЖЫЛНАМАЛЫҒЫ - ДЕМОГРАФИЧЕСКИЙ ЕЖЕГОДНИК КАЗАХСТАНА (pdf) (Kazakstanin väestötilasto 1.1.2012, kaupunkien asukasluvut taulukossa 3.3–3.5 sivuilla 24–26/608) 2012. Қазақстан Республикасы Статистика агенттігі, www.stat.gov.kz. Viitattu 2013-04-17. (kazakiksi)
  3. a b c Bolšaja sovetskaja entsiklopedija Viitattu 15.5.2014. (venäjäksi)
  4. Glavnyi redaktor V.H. Peihvasser.: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä: . ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  5. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva.. Venäjän ja CIS-maiden rautatiekartta. FGUP "Omskaja kartogrsfitšeskaja fabrika: , 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  6. Kazakstan: natsionalnaja entsiklopedija, tom 1, s. 290, 293–294. Almaty: Glavnaja redaktsija ”Qazaq encïklopedïyası”, 2004. ISBN 9965-9389-9-7.
  7. Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii. (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Kaupunki löytyy nimellä Gurjev (?)___ gubernija, julkaisun sivulta __/41.) Viitattu 2013-04-21. (venäjäksi)
  8. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Kaupunki löytyy nimellä Gurjev/ Uralsk gubernija.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-21. (venäjäksi)
  9. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-21. (venäjäksi)
  10. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-21. (venäjäksi)
  11. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-21. (venäjäksi)
  12. Protsessy urbanizantsii v Kazahstane v postsovetski period i ih demografitšeskaja sosravljuštšaja demoscope.ru. Viitattu 2013-04-17. (venäjäksi)
  13. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-21. (venäjäksi)
  14. a b Portret goroda. Itogi Natsionalnoi perepisi naselenija Respubliki Kazahstan 2009 goda. (pdf) (Kaupunkien muotokuva. Kazakstanin väestönlaskenta 2009.) 2011. Astana: Agenstvo Respubliki Kazahstan po statistike, www.stat.gov.kz. Viitattu 2013-04-17. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]