Astrid Thors

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Astrid Thors
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri
Vanhasen II hallitus[1]
19. huhtikuuta 2007 – 22. kesäkuuta 2010
Kiviniemen hallitus[2]
22. kesäkuuta 2010 – 22. kesäkuuta 2011
Kansanedustaja[3]
Euroopan parlamentin jäsen
Henkilötiedot
Syntynyt6. marraskuuta 1957 (ikä 66)[3]
Helsinki[3]
Ammatti juristi[3]
Arvonimivaratuomari[3]
Puoliso Juhani Terho Antero Turunen (2004–)[3]
Tiedot
Puolue Ruotsalainen kansanpuolue[3]

Astrid Margareta Gunilla Thors (s. 6. marraskuuta 1957 Helsinki)[3] on suomalainen RKP:n poliitikko ja entinen Suomen maahanmuutto- ja eurooppaministeri (2007–2011). Thors toimi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin vähemmistövaltuutettuna 2013–2016.

Koulutukseltaan Thors on oikeustieteen kandidaatti. Varatuomarin arvon hän sai vuonna 1986.[3]

Astrid Thorsin vanhemmat ovat professori Carl-Eric Thors ja diplomiekonomi Kerstin Thors.[3]

Poliittinen ura ja luottamustehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thors toimi Euroopan parlamentin jäsenenä vuosina 1996–2004. Hän sai kolmanneksi eniten ääniä Suomen europarlamenttivaaleissa 1999. Vuoden 2002 puoluekokouksessa Thors haastoi puheenjohtajavaalissa jatkokautta hakeneen Jan-Erik Enestamin, mikä oli RKP:ssä ensimmäinen istuvan puheenjohtajan haastaminen yli 60 vuoteen[4]. Thors hävisi vaalin äänin 119–138[5]. Thors valittiin eduskuntaan vuonna 2003 Uudeltamaalta, mutta kansanedustajan tehtäviä hoiti aluksi Christina Gestrin. Eduskunnassa Thors oli vuosina 2004–2007 perustuslakivaliokunnan, suuren valiokunnan ja lakivaliokunnan jäsen ja tulevaisuusvaliokunnan varajäsen.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Thors valittiin kansanedustajaksi Helsingin vaalipiiristä. Hänestä tuli Vanhasen II hallituksen maahanmuutto- ja eurooppaministeri. Vuoden 2008 kuntavaaleissa hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon kaudelle 2009–2012[6] ja 2012 kuntavaaleissa hän uusi paikkansa.[7] Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Thors voitti vain 91 äänellä eduskuntaan uudelleen pyrkineen Jörn Donnerin ja sai näin RKP:n ainoan paikan Helsingin vaalipiiristä.[8]

Thors jätti eduskunnan syyskuussa 2013 aloittaessaan kolmivuotisen pestin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin vähemmistövaltuutettuna. Thorsin tilalle eduskuntaan nousi Jörn Donner.[9] Hän erosi myös Helsingin kaupunginvaltuustosta, jossa hänen paikkansa sai Nils Torvalds.[10] Thorsin Etyjin pestiä ei kuitenkaan jatkettu Venäjän vastustuksen vuoksi vuoden 2016 elokuussa.[11]

Thors oli ennen ministerin tehtäviään Suomen Pakolaisneuvonta ry:n puheenjohtaja, Suomen Atlantti-Seuran hallituksen jäsen ja muun muassa Åbo Akademin ja Svenska Handelshögskolanin säätiöiden valtuustojen jäsen.[12] Hän on myös toiminut Föreningen Konstsamfundetin hallituksen jäsenenä. Thors sai vuonna 2007 Folktingetin hopeisen ansiomitalin.[13]

Astrid Thors toimii Taideyliopiston hallituksen varapuheenjohtajana 2018–2021.[14]

Ministerin ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thors oli Suomen maahanmuutto- ja eurooppaministeri huhtikuusta 2007 kesäkuuhun 2011. Hän halusi edistää järjestelmää, joka houkuttelee ulkomaista työvoimaa Suomeen ja kehittää maahanmuuttoa maahanmuuttajien ehdoilla.[15] Hän piti pakolaisten pakkosijoittamista kuntiin mahdollisena, mikäli kunnat eivät suostu vapaaehtoiseen vastaanottamiseen.[16]

Joulukuussa 2010 30-vuotias mies tuomittiin 80 päiväsakkoon kunnianloukkauksesta, laittomasta uhkauksesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Hän oli perustanut Facebookiin ryhmän nimeltä ”Olen valmis istumaan muutaman vuoden Astrid Thorsin taposta!”.[17]

Uusi ulkomaalaislaki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thors esitteli maahanmuuttoministerinä loppuvuonna 2007 hallituksen esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta.[18] Alkuvuonna 2008 uuden ulkomaalaislain esittelyvaiheessa edellisen hallituksen vastaava ministeri Kari Rajamäki arvosteli jyrkin sanoin Thorsia ja uutta ulkomaalaislakia liian lepsuksi.[19] Eduskunnassa, myös hallituspuolueissa, esitystä pidettiin liian sallivana ja tulkinnanvaraisena.[20][21] Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio kummasteli lakiesitystä.[22] kokoomusnuoret vaativat Thorsin eroa ulkomaalaislain muutosehdotuksen vuoksi.[23]

Joulukuussa 2012 hallintovaliokunta torjui tulkinnanvaraisimmat osat hallituksen esityksestä ulkomaalaislain muutokseksi.[24] Hallintovaliokunnan tekemät muutokset kelpasivat Thorsille, eikä asiaan liittynyt hallintovaliokunnan puheenjohtaja Tapani Töllin mukaan dramatiikkaa.[25] Thorsin blogikirjoituksen mukaan valiokunta ei muuttanut lakiesitystä tiukempaan suuntaan.[26]

Lobbaus nuuskan puolesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2008 Thors toi EU-kokousmatkaltaan Suomeen nuuskaa protestoidakseen EU:n nuuskapolitiikkaa vastaan. Hän esitteli ostoksiaan ulkoministerien kokouksen yhteydessä pidetyssä lehdistötilaisuudessa Brysselissä.[27] Tiedotusvälineille Thors sanoi nuuskan olevan ”vaarattomampaa kuin tupakka”. EU:n terveyskomissaari Androulla Vassiliou ojensi nuuskan vapauttamista kampanjoivaa Thorsia palaamaan unionin tupakkadirektiivin linjoille.[28]

Peruspalveluministeri Paula Risikko kummeksui Thorsin nuuskamyönteisiä lausuntoja.[29] Suomen Kuvalehti nimesi Thorsin Viikon Valopääksi nuuskan lobbauksen johdosta.[30] Vain kymmenen päivää Thorsin nuuskaprotestin jälkeen sosiaali- ja terveysministeriön tupakkapoliittisia lakimuutoksia ja toimia valmisteleva työryhmä esitti nuuskan maahantuonnin, myynnin ja muun luovuttamisen kieltämistä.[31]

Vaalimenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Europarlamenttivaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1996: 39 666 ääntä (1,7 % koko maan äänistä)
  • 1999: 81 092 ääntä (6,5 % koko maan äänistä)

Eduskuntavaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallisvaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sidonnaisuuksia[32][33][34][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luottamustehtäviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallintotehtävät merkittävissä järjestöissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vanhasen II hallitus Suomen hallitukset. Valtioneuvosto. Viitattu 31.8.2010.
  2. Kiviniemen hallitus Suomen hallitukset. Valtioneuvosto. Viitattu 31.8.2010.
  3. a b c d e f g h i j k Astrid Thors Suomen kansanedustajat. 23.6.2010. Eduskunta. Viitattu 26.9.2010.
  4. Klemm, Kari: Rkp:n istuvalla puheenjohtajalla haastaja viimeksi 60 vuotta sitten. Turun Sanomat, 6.6.2002, s. 8.
  5. Klemm, Kari: Rkp:n Enestamille jatkopesti niukasti. Turun Sanomat, 10.6.2002, s. 8.
  6. Helsinki – Ehdokkaat vertauslukujärjestyksessä 30.10.2008. Yleisradio. Arkistoitu 29.10.2008. Viitattu 21.11.2008.
  7. Kunnallisvaalit 28.10.2012: Valitut ehdokkaat Helsinki Vaalit.fi. 1.11.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 3.11.2012.
  8. Thors vann över Donner med 91 röster HBL. 18.4.2011. Viitattu 29.4.2011. (englanniksi)}
  9. Jörn Donner kansanedustajaksi - Thors jättää eduskunnan 17.7.2013. Yle Uutiset. Viitattu 17.7.2013.
  10. Helsingin kaupunginvaltuutetut Helsingin kaupunki. Viitattu 27.9.2013.
  11. Hbl: Venäjä torppasi Astrid Thorsin Etyj-pestin jatkamisen - lähtöpassit kesken kauden iltalehti.fi. Viitattu 30.8.2016.
  12. Pekkarinen, Mauri: Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksista 217.71.145.20. 7.2.2008. Viitattu 21.12.2008.
  13. Thorsille Folktingetin hopeinen ansiomitali 6.11.2007. Yleisradio. Viitattu 21.11.2008.
  14. Heikki Lehtonen Taideyliopiston hallituksen puheenjohtajaksi Taideyliopisto – Uniarts.fi. 16.1.2018. Viitattu 25.1.2018.
  15. Haltsonen, Eeva: Rajojen vahdinnasta kotouttamiseen ja moniarvoisuuden Suomeen Verkkouutiset. 2.1.2008. Viitattu 8.7.2014.
  16. Hakkarainen, Timo: Pakolaisten pakkoasutus tyrmätään Iltalehti. 5.11.2009. Viitattu 26.2.2010.
  17. Kerkelä, Lasse: Ministeri Thors tyytyväinen Facebook-uhkailijan tuomioon Helsingin Sanomat. 8.12.2010. Viitattu 8.12.2010.
  18. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta 21.12.2007. Helsinki: Eduskunta. Viitattu 9.12.2008.
  19. Rajamäki ruttasi ”Thorsin lain” Helsingin Sanomat. 6.6.2008. Viitattu 26.2.2010.
  20. Viljanmaa, Toni: Uudesta ulkomaalaislaista voi tulla EU:n vapaamielisin Aamulehti.fi. 5.12.2008. Tampere: Aamulehti. Viitattu 9.12.2008.
  21. Vuoristo, Pekka: Eduskunta pitää Thorsin ulkomaalaislakia liian lepsuna Helsingin Sanomat. 10.12.2008. Viitattu 10.12.2008.
  22. Viljanmaa, Toni: Maahanmuuttovirasto: Onpa omituinen ulkomaalaislaki Aamulehti.fi. 11.12.2008. Tampere: Aamulehti. Viitattu 11.12.2008.
  23. Kokoomusnuoret vaatii Thorsin eroa Helsingin Sanomat. 11.12.2008. Viitattu 26.2.2010.
  24. Vuoristo, Pekka: Eduskunta torjui ulkomaalaislain lievennykset Helsingin Sanomat. 12.12.2008. Viitattu 26.2.2010.
  25. Miska Rantanen: Ulkomaalaislain tiukennus käy maahanmuuttoministeri Thorsille Helsingin Sanomat. 15.12.2008. Viitattu 21.12.2008.
  26. Väärää tietoa ulkomaalaislaista www.astridthors.net. Viitattu 30.12.2008.
  27. Kaarto, Hanna: Thors toi ”ystäville ja tuttaville” Ruotsista 10 purkkia nuuskaa Helsingin Sanomat. 8.12.2008. Viitattu 26.2.2010.
  28. Ojansivu, Merja: Terveyskomissaari ojensi Astrid Thorsia nuuskan vapauttamiskampanjasta Helsingin Sanomat. 11.12.2008. Viitattu 26.2.2010.
  29. Ministeri Risikko kummeksuu kollegansa nuuskakommentteja Helsingin Sanomat. 14.12.2008. Viitattu 26.2.2010.
  30. Simula, Matti: Viikon Valopää: Astrid Thors Suomen Kuvalehti. 12.12.2008. Viitattu 26.2.2010.
  31. Nuuska halutaan kieltää kokonaan 18.12.2008. YLE Uutiset. Viitattu 26.2.2010.
  32. eduskunta.fi eduskunta.
  33. eduskunta.fi eduskunta.
  34. Astrid Thors astridthors.fi.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Astrid Thors.
Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Astrid Thors.