Aspiraatio (fonetiikka)

Aspiraatio fonetiikassa liittyy klusiilien ääntymiseen. Aspiraatiolla voidaan tarkoittaa joko ilmanpaineen voimakkaasta laukeamisesta syntyvää h-maista lisä-äännettä tai klusiilin laukeamisen jälkeistä soinnitonta vaihetta. Äänteestä, johon liittyy aspiraatio, käytetään nimeä aspiraatta. Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa aspiraatio merkitään pienellä h-kirjaimella [ʰ], esimerkiksi [pʰ].

Voimakas aspiraatio kuuluu esimerkiksi englannin kielen sanassa pea [p]:ssä vokaalin edellä. Aspiraatio voi olla kestoltaan jopa samanpituinen kuin tavallinen äänne. Tämän vuoksi puhujat, joiden äidinkielessä ei aspiraatiota esiinny, saattavat kuulla aspiraation erilliseksi äänteeksi.

Ruotsin kielessä aspiraatio esiintyy riikin-, mutta ei suomenruotsissa. Suomenruotsissa aspiraatat ovat korvautuneet suomen kielen vaikutuksesta geminoituneilla k- p- ja t-äänteillä. Tämä suomenruotsin erikoisuus kiinnostaa monia germaanisten kielten tutkijoita.

Suomen kielestä puhuttaessa aspiraatio-sanalla on joskus tarkoitettu jäännöslopuketta.