Asialegitimaatio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Asialegitimaatio eli asiavaltuus on henkilön tai oikeushenkilön oikeus omissa nimissään osallistua oikeudenkäyntiin. Se on ehdoton edellytys oikeudenkäynnille, sillä sen puuttuessa tuomioistuin jättää kanteen tutkimatta. Rikosoikeudenkäynnissä asialegitimaation olemassaolo tarkoittaa, että henkilöllä on syyteoikeus eli oikeus esittää rangaistusvaatimus. Asialegitimaatio on siten sekä virallisella syyttäjällä että asianomistajalla.[1]

Riita-asiassa asialegitimaatio on pääsääntöisesti riidanalaisen oikeussuhteen oikeussubjekteilla. Tavallisin poikkeus tästä säännöstä on konkurssi, johon joutuneen velallisen asialegitimaatio siirtyy konkurssipesälle. Siirtyminen koskee vain konkurssipesälle kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia.[1] Toinen poikkeus on yhteisomistussuhteessa, jossa yhdelläkin osallisella on mahdollisuus käydä oikeutta muista riippumatta.[2] Kolmas poikkeus on toiminimilain 18 pykälässä, jonka mukaan kannetta hyvän tavan vastaisen tai yleisöä harhaanjohtavan toiminimen kieltämiseksi saa ajaa myös toimialan elinkeinonharjoittajien etuja valvova yhteisö.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa IV palstat 22–23.
  2. Laki eräistä yhteisomistussuhteista, 4 §
  3. Toiminimilaki