Aseteollisuus

Ilmatorjuntatykkien valmistusta Yhdysvalloissa vuonna 1942.

Aseteollisuus on maailmanlaajuinen teollisuuden ala, jonka tuotteita ovat muun muassa aseet, ammukset, ohjukset, sotilaslentokoneet ja niihin liittyvät tarvikkeet ja järjestelmät. Asekauppa on aseiden vaihtoa kahden tai useamman osapuolen välillä, useimmiten, mutta ei ainoastaan valtioiden kesken.

Valtiot ja yritykset

Monissa maissa aseteollisuus on ollut valtion omistuksessa, esimerkiksi Suomessa Valtion tykkitehdas ja Valtion lentokonetehdas (nimien vaihtuessa vuosikymmenten aikana). Tällöin valtio on osapuolena myyjänä ja ostajana.

Näin jatkui 1990-luvulle asti, jolloin länsimaiden – Ranskan, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen – "valtio ostajana ja yksityinen, usein pörssinoteerattu ja suurikokoinen yritys laitteen toimittajana ja enenevästi palveluntuottajana" -malli levisi ainakin kaikkialle EU:ssa. Samaan aikaan aseteollisuus konsolidoitui siten että Yhdysvalloissa on esimerkiksi sotilaslentokoneita valmistaa kolme yhtiötä ja EU:ssa kaksi. Merisodan aseissa tilanne on samankaltainen, mutta maavoimien aseissa konsolidaatio on kesken. Joka tapauksessa markkina on oligopolistinen.

Monille uusille maille on ollut tärkeää luoda oma aseteollisuus. Näin tapahtui aikoinaan muun muassa Suomen kohdalla ja nyttemmin esimerkiksi Iranin kohdalla. Etelä-Afrikka kehitti merkittävän aseteollisuuden kauppasaartoaikana vaikka se pystyikin ostamaan länsimaista tarvitsemansa. Israelin tilanne on ollut samanlainen - oma kapasiteetti suunnitella ja valmistaa aseita, jopa viedä niitä, luo paremman neuvotteluaseman ostotilanteissa. Oma aseteollisuus on keino näyttää kansakunnan kyvykkyyttä, toisaalta esimerkiksi Iranin kohdalla sen väitettyä kyvykkyyttä muun muassa ohjustuotannossa käytetään sitä vastaan uhkakuva-skenaarioilla.

Aseteollisuus voi osoitetusti toimia vaikka rauhansopimus sen kieltäisi: Versaillesin rauhansopimuksen kieltäessä muun muassa lentokoneteollisuuden Saksalta vuonna 1919, Saksa oli siirtänyt tehtaansa Hollantiin (Fokker), Sveitsiin, Suomeen (Valtion lentokonetehdas), Ruotsiin (SAAB) ja 1923 alkaen Neuvostoliittoon.

Aseteollisuuden ja muun teollisuuden osuus aseiden tuotannossa on aina ollut hämärä erottaa. Esimerkiksi Yhdysvaltain ilmavoimien tuhotessa merkittävän osan Schweinfurtin kuulalaakeritehtaista vuosina 1942–43, Ruotsin SFK lisäsi rajusti ko. tuotteiden vientiä Saksaan.

Aseidenviejät

8 suurinta aseidenviejämaata vuonna 2004

Valtio	Nykyhetken Yhdysvaltain dollareissa	Vuoden 1990 Yhdysvaltain dollareissa
Yhdysvallat	18 500 000 000	5 400 000 000
Venäjä	4 600 000 000	6 200 000 000
Ranska	4 400 000 000	2 100 000 000
Yhdistynyt kuningaskunta	1 900 000 000	985 000 000
Saksa	900 000 000	1 100 000 000
Kanada	900 000 000	543 000 000
Kiina	700 000 000	125 000 000
Israel	500 000 000	283 000 000

Arviot Yhdysvaltain dollareissa. Lähteet: CRS ja SIPRI

Maailman suurimmat aseidenviejät

Sija 2001-10	Valtio	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008	2009	2010
1	Yhdysvallat	5908	5229	5698	6866	6700	7453	8003	6288	6658	8641
2	Venäjä	5896	5705	5236	6178	5134	5095	5426	5953	5575	6039
3	Saksa	850	916	1713	1105	2080	2567	3194	2500	2432	2340
4	Ranska	1297	1368	1345	2219	1724	1643	2432	1994	1865	834
5	Yhdistynyt kuningaskunta	1368	1068	741	1316	1039	855	1018	982	1022	1054
6	Kiina	499	509	665	292	303	597	430	586	1000	1423
7	Alankomaat	203	239	342	209	583	1187	1326	530	545	503
8	Ruotsi	880	191	526	314	538	432	366	454	383	806
9	Italia	216	426	341	212	774	502	684	417	514	627
10	Israel	407	436	368	628	368	299	438	281	807	472
11	Ukraina	700	311	442	200	290	553	728	330	320	201
12	Espanja	7	120	150	56	108	843	590	610	998	513
13	Sveitsi	193	157	181	243	246	285	301	482	255	137
14	Kanada	129	170	263	265	226	226	334	227	169	258
15	Etelä-Korea	165	-	100	29	48	94	220	80	163	95

Maailman suurimmat aseidentuojat

Nykyinen sija	Valtio	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008	2009	2010
1	Intia	911	1242	1872	2802	2227	1036	1257	2179	1810	2116	3337
2	Singapore	622	220	235	88	384	543	52	368	1123	1729	1078
3	Malesia	30	26	131	135	48	51	410	546	541	1494	411
4	Kreikka	710	725	491	2241	1528	389	598	1796	563	1269	703
5	Etelä-Korea	1262	623	461	680	986	686	1650	1758	1821	1172	1131
6	Pakistan	158	397	533	592	385	332	262	613	939	1146	493
7	Algeria	418	553	237	197	272	156	308	471	1518	942	791
8	Yhdysvallat	301	449	453	533	512	501	581	731	808	831	893
9	Australia	364	1191	647	798	505	470	682	629	380	757	1677
10	Turkki	1170	553	1009	438	187	1005	422	585	578	675	468
11	Saudi-Arabia	80	59	555	159	1161	148	185	64	115	626	787
12	Yhdistyneet arabiemiirikunnat	243	186	213	695	1246	2198	2026	938	748	604	493
13	Kiina	2015	3366	2819	2207	3080	3511	3831	1474	1481	595	559
14	Norja	263	148	92	4	6	14	469	494	536	576	205
15	Indonesia	171	27	63	398	82	31	58	577	241	452	198

Maailman suurin puolustusbudjetista

Sija	Maa	Menot (mrd. $)	Osuus koko maailmasta (%)	% BKT:sta (2010)
—	Maailma yhteensä	1630	100	—
1	Yhdysvallat	698,0	42,8	4,8
2	Kiina	119,0	7,3	2,1
3	Yhdistynyt kuningaskunta	59,6	3,7	2,7
4	Ranska	59,3	3,6	2,3
5	Venäjä	58,7	3,6	4,0
6	Japani	54,5	3,3	1,0
7	Saksa	45,2	2,8	1,3
8	Saudi-Arabia	45,2	2,8	10,4
9	Intia	41,3	2,5	2,7
10	Italia	37,0	1,8	2,7

Katso myös

• Al Yamamah (Englannin ja Saudi-Arabian asekauppaa 1985-2007)
• SIPRI, ruotsalainen rauhantutkimuslaitos

Aiheesta muualla

• SIPRI-organisaation aseteollisuuden vuosiraportit ja tietokanta
• The British Library - tietoa puolutustusvälineteollisuusta
• World Military Business Timeline
• List of participators of the Defence System and Equipment international conference in London, 2003
• The Guardian's arms trade report
• YK:n Aseistariisuntaosasto (UN Department for Disarmament Affairs)