Asa Radio
Asa Radio Oy oli Turussa toiminut radioita, muuntajia, kaiuttimia, levysoittimia, stereolaitteita ja televisioita valmistanut yritys.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arvo Andrea Sakrelius (syntynyt 23. joulukuuta 1898, isä pienyrittäjä Johan Sakrelius, äiti Amanda) oli turkulainen sähköasentaja, joka oli valmistanut ensimmäisen kidekoneensa vuonna 1922. Arvo oli jo koulupoikana kiinnostunut kemiasta, fysiikasta ja sähköopista. Viipurissa asuva sukulainen otti 15-vuotiaan pojan apulaiseksi sähköliikkeeseen. Turkuun palattuaan 17-vuotiaana hänellä oli sähköasentajan paperit taskussaan. Hän rakensi sen jälkeen radiovastaanottimia kellariverstaassaan, kunnes perusti Radioliike Arvo Sakrelius -nimisen yrityksensä 27. syyskuuta 1927.[1] Ensimmäinen toimintapiste sijaitsi Kaskenkatu 1:ssä. Perustajan apuna oli yksi henkilö. Samana vuonna muutettiin Eerikinkatu 20:een, josta oli vuokrattu kahden huoneen ja keittiön asunto. Vuonna 1930 yritys muutettiin osakeyhtiöksi ja nimeksi tuli Asa Radio Oy. Sana Asa tuli Arvo A. Sakreliuksen nimestä. Vuoden 1934 lopulla yrityksen palveluksessa oli 15 työntekijää.
Keväällä 1935 Asa Radio Oy muutti Yliopistonkatu 12:ssa sijaitsevaan tehdasrakennukseen, jonka alakertaan sijoitettiin metalliosasto ja yläkertaan kokoomo. Vuonna 1936 vuokrattiin vanha tennishalli Brahenkatu 8:n kiinteistöstä. Työntekijöitä oli jo 120. Asa Radio Oy perusti vuonna 1937 sivuliikkeen Poriin ja seuraavana vuonna Raumalle ja Forssaan. Vuonna 1938 toimitettiin markkinoille 12 000 vastaanotinta. Keskiluokan vastaanotin maksoi tuolloin noin 3 000 markkaa, mikä vastaa sekatyömiehen kolmen kuukauden bruttopalkkaa.
Aluksi Asa Radio valmisti kidekoneita, 1920-luvun puolivälissä paristokäyttöisiä radiovastaanottimia ja 1930-luvun alusta lähtien myös verkkovirralla toimivia moniputkiradioita. Vuonna 1939 Asa Radio julkisti ensimmäisen matkaradionsa.[1]
Sotien jälkeen uuteen nousuun[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammikuun pommituksissa vuonna 1940, vain pari viikkoa ennen Asa Radion uuden tehtaan valmistumista, tuhoutui toimivan tehtaan asennushalli raaka-aine- ja valmisvarastoineen. Arvokkaat ja vaikeasti korvattavat mittalaitteet ja koneet tuhoutuivat tulipalossa. Jatkosodan aikana Asa Radio Oy toimitti puolustusvoimille radiopuhelimia, liikennevastaanottimia ja miinaharavia.
Vuosina 1940–1974 yritys toimi Turun itäisessä keskustassa Vänrikinkadun ja Tehtaankadun kulmassa, jonne rakennettiin vuosien kuluessa useita tehdasrakennuksia kaikkiaan lähes 8 000 neliömetriä. Tehdasalue peruskorjattiin myöhemmin Åbo Akademin käyttöön. Vuonna 1949 Arvo Sakreliukselle myönnettiin teollisuusneuvoksen arvonimi. Vuonna 1974 Asa Radio Oy siirtyi uuteen tehdasrakennukseen Mälikkälään, Radiomiehenkadulle. Tehdasta laajennettiin vuonna 1976, ja se oli pinta-alaltaan yli 2 hehtaaria.
Sodan jälkeen Asa Radio toi ensimmäisen ULA-radionsa markkinoille samana vuonna 1953, kun Suomessa aloitettiin ULA-lähetykset Saksan jälkeen toisena maana Euroopassa. Vuonna 1955 nelisensataa työntekijää valmisti lähes 30 000 vastaanotinta. Vuonna 1959 Asa Radio esitteli ASA 155 TM -transistorimatkaradion, joka toimi pitkillä ja keskipitkillä aalloilla ja jossa radioputket oli korvattu seitsemällä germanium-transistorilla. Ensimmäinen transistoroitu ULA-matkaradio esiteltiin sitten pari vuotta myöhemmin vuonna 1961.[1]
Televisioita ja vientiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Televisioiden valmistuksen Asa Radio aloitti vuonna 1956.[2] Televisioita myytiin Asavisio-nimellä. Vuonna 1966 valmistui sadastuhannes televisio. Vuonna 1968 Asa Radio Oy toi markkinoille täysin transistoroidun television – ensimmäisenä Suomessa ja tiettävästi koko Euroopassa. Ensimmäiset väritelevisiot valmistettiin vuonna 1969. Samana vuonna yritys esitteli Asa Futura -TV-mallin, jonka muotoilu herätti aikanaan huomiota. Kuvaputkitekniikaltaan yhä mustavalkoisen television pyöreämuotoinen kotelo valmistettiin kirkasvärisestä muovista, ja televisio pyöri metallisen trumpettijalkansa varassa. Samanhenkistä muotoilua edusti myös pieni Minivisio-matkatelevisio.[3]
Asa Radio Oy aloitti vientitoiminnan 1970-luvun alussa, ja paria vuotta myöhemmin viennin osuus oli noin puolet tehtaan kokonaistuotannosta. Tärkeimpään vientimaahan Ruotsiin perustettiin oma tytäryhtiö Svenska Asa Radio Ab, ja paria vuotta myöhemmin Dansk Asa Radio Aps aloitti toimintansa Tanskassa. Muista vientimaista tärkeimmiksi kohosivat Englanti, Norja, Sveitsi, Itävalta, Länsi-Saksa ja Belgia, kun taas kaukaisempia ja ei kovin merkittäviä olivat Kuwait, Nigeria ja Singapore.
Avainhenkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asan toiminnan keskeisiä henkilöitä oli vuonna 1955 yritykseen televisiotekniikan asiantuntijaksi palkattu diplomi-insinööri Samuli Saura (1927–2022[4]). Hän suunnitteli ja muotoili monet Asan televisiomalleista vuoteen 1977 saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle yrityksen kehitysjohtajan tehtävästä.[3]
1. helmikuuta 1972 yrityksen perustaja Arvo Sakrelius luopui terveydellisistä syistä toimitusjohtajan tehtävistä ja jäi hallituksen puheenjohtajaksi. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin ekonomi Tapio Peltonen, joka oli ollut yhtiön palveluksessa vuodesta 1963. Teollisuusneuvos Arvo Sakrelius kuoli vuonna 1979.
Myynti Lohjalle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1979 Asa Radio Oy siirtyi yrityskaupalla Oy Lohja Ab:n haltuun.[2] Jäljelle jääneistä viidestä Asa-myymälästä Tapio Peltonen muodosti Musta Pörssi -kodinkoneketjun, jonka hän myi vuonna 1984 Keskolle[5].
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Antti Metsänkylä: Kuukauden esine - Tammikuu 2005, Matkaradio ASA 155 TM Tammikuu 2005. Museovirasto. Arkistoitu 6.12.2013. Viitattu 4.11.2012.
- ↑ a b Jukka Lukkari: Hyvästit suomalaiselle televisiolle, Suomessa oli enimmillään seitsemän televisiotehdasta 29.9.2005. Tekniikka & Talous. Arkistoitu 30.10.2013. Viitattu 4.11.2012.
- ↑ a b Nyman, Hannele & Poutasuo, Tuula: Muovikirja, Arkitavaraa ja designesineitä, s. 142. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29132-3.
- ↑ Snellman, Henrik: Muistokirjoitus | Samuli Saura 1927–2022 Helsingin Sanomat. 20.6.2022. Viitattu 24.6.2022.
- ↑ Kesko osti Mustan Pörssin. Helsingin Sanomat, 16.8.1984, s. 25. Näköislehden aukeama (tilaajille).
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Raimo Lintuniemi & Juhani Puisto: Asa Radio Oy 50 vuotta 1927-1977. Asa Radio Oy.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ainoa rekisteröity ASAmuseo sijaitsee Kotkan Tavastilassa. Linkki sivuille: ASA radiomuseo
- Sodanaikaisia Asa-kenttäradioita ASAradiomuseossa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ASA 495 M -paristoradio vuodelta 1950
- Asa 155 TM -matkaradion esittely
- ASA -radioita ja -televisioita, sekä kilpailevien valmistajien tuotteita yksityisessä verkkonäyttelyssä: Timon Radiosivut