Arvopaperistaminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Arvopaperistamisella tarkoitetaan erilaisia strukturoidun rahoituksen tekniikoita, joilla tuleviin kassavirtoihin oikeuttavia saatavia muunnetaan sijoittajille myytäviksi arvopapereiksi, yleensä joukkovelkakirjoiksi. Arvopaperistamisessa kootaan suuri, yleensä vähintään useiden satojen miljoonien eurojen arvoinen saatavakanta eli -pooli, joka toimii myytävien arvopapereiden vakuutena. Poolissa olevien saatavien erääntyessä kertyvistä velallisten suorituksista maksetaan sijoittajille takaisin heidän pääomansa korkoineen.

Usein arvopaperistamista varten perustetaan erillisyhtiö (special purpose vehicle, SPV), jolle velkoja eli alullepanija myy saatavapoolinsa. Erillisyhtiö laskee liikkeelle joukkovelkakirjoja, joiden myynnistä saaduilla varoilla suoritetaan alullepanijalle poolin myymisestä syntynyt saatava. Alullepanija hyötyy arvopaperistamisesta muun muassa siten, että se voi näin muuntaa tulevia kassavirtojaan likvideiksi varoiksi ja hallinnoida luottoriskejään.

Yhdysvaltalaiset Fannie Mae ja Freddie Mac ovat suurimpia arvopaperistamista harjoittavia yhtiöitä. Ne ostavat pankeilta asuntoluottoja, paketoivat ne saatavapooleiksi ja laskevat liikkeelle joukkovelkakirjoja. Näiden kahden yhtiön eräänä tarkoituksena on lisätä asuntoluottojen tarjontaa Yhdysvalloissa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venetsialaiset kehittivät joukkovelkakirjamarkkinat 1110-luvun lopulla. "Velkojen muuttaminen edelleen kaupattaviksi arvopapereiksi on taloudellisen kasvun ja kulttuurin perusta. Ilman velkaa kaupittelevia pankkiireja ei olisi Firenzen taideaarteita tai ylipäätään paljon mitään."[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Talouselämä 30/2009, s. 57, Niall Fergusonin kirjasta Rahan nousu. Maailman rahoitushistoria, Terra Cognita 2009