Arvi Tynys
Sivulta puuttuu Arvi Tynys (2. syyskuuta 1902, Viuhkola, Luumäki – 29. lokakuuta 1959, New York, USA) oli suomalainen kuvanveistäjä.
Arvi oli 13-lapsisen perheen nuorin. Arvi kävi 4-vuotisen kansakoulun juuri toimintansa aloittaneessa Viuhkolan kansakoulussa. Monen sattuman kautta Tynys pääsi Suomen taideyhdistyksen piirustuskouluun, Ateneumiin 23-vuotiaana, ja opiskeli siellä vuosina 1925–1929. Arvi kävi Ateneumin kuvanveistoluokan ja sai päästötodistuksen loistavin arvosanoin. Hänen teoksiaan nähtiin ensi kerran julkisuudessa Helsingissä vuonna 1926 olleessa näyttelyssä.
Valmistuttuaan Arvi Tynys teki opintomatkat Italiaan, Ranskaan, Itävaltaan, Unkariin ja Ruotsiin. Varsinkin Rooman menneen ajan muistomerkit vaikuttivat Tynykseen ja hänen tuon ajan töihinsä suuresti. Nuori taiteilija saavutti suosiota kaikissa maailman huomattavissa taidekaupungeissa.
Monet hautamuistomerkit ja sankaripatsaat kuuluvat hänen tuotantoonsa; mainita voinee Vilppulan taistelujen muistopatsaan (1938) ja yhdessä yhdessä arkkitehti Viljo Revellin kanssa suunnitellun ja hänen toteuttamansa Tampereen Kalevankankaan sankarimuistomerkin (1946).
Sotien jälkeen taide-elämä oli lamassa, se merkitsi myös Tynykselle työn puutetta. Tilanteen ratkaisi USA:sta tullut kirje. Yhdysvaltoihin muuttaneella vanhalla ystävällä oli Arvia varten jo työ odottamassa. Yhdysvaltoihin Arvi muutti vuonna 1946. Tämä työtaival vei Arvi Tynyksen ympäri Yhdysvaltoja New Yorkista Tyynenmeren ja Meksikonlahden rannoille sekä Väli-Amerikan saarelle Haitiin. Haitissa valmistauduttiin tasavallan 200-vuotisjuhliin ja Tynys valittiin suunnittelemaan ja veistämään uudelle alueelle presidentin palatsin piha. Koko alueen suuret työt valmistuivat kahdessa vuodessa, vuosina 1949-1950. Haitissa Tynystä kutsuttiinkin Haitin kansalliskuvanveistäjäksi.
Arvi Tynyksen käden työt edustavat suomalaisten taiteilijoiden monumentaalisimpia aikaansaannoksia Suomen rajojen ulkopuolella. Yhdysvalloissa Tynyksen tyyli muuttui abstraktimpaan suuntaan, kokonaan tila- ja viivavaikutukseen perustuvaksi. Viime vuosinaan hän pitäytyi lähinnä suomalaiseen puuhun sanoen sen aiheensa ja väriensä puolesta olevan kuvanveistäjän parhainta materiaalia. Suomalaiset eivät vielä tuolloin ymmärtäneet Arvi Tynyksen Yhdysvalloissa omaksumaa uutta tyyliä.
Hankoon vuonna 1958 pystytetty Suomen ensimmäisen abstrakti monumentaaliveistos Ylös valoon, on Tynyksen veistämä. Myös Ruotsissa ja Yhdysvalloissa on hänen veistämiään patsaita ja muistomerkkejä. Tynyksen muita töitä ovat muun muassa Rajamäen kirkon oviseinällä olevat raamattuaiheiset punagraniittireliefit Vuorisaarna ja Jeesus siunaa lapsia.
Arvi Tynys oli ennen kaikkea kuvanveistäjä, mutta hän oli myös tunnustettu taidemaalari tehden niin akvarelleja kuin öljyväritöitäkin. Vielä Arvi Tynyksen kuoltuakin vuonna 1959 hänen taidettaan tuli esille Luumäellä. Kankaan hautausmaalle pystytettiin viime sodissa kaatuneiden karjalaisten sankarivainajien muistopatsas ”Siunaava enkeli”. Patsaan suunnitteli ja osittain valmistikin Arvi Tynys, mutta työn saattoi loppuun taiteilija Heikki Nieminen. Patsas kuvaa lentoon lähtevää enkeliä.
Arvi Tynys oli taiteilija, jonka taiteelle Suomella ei ollut varaa, joten hänen taiteensa koituikin lähinnä Amerikan mantereen hyväksi. Tynys oli aikansa huomattavampia suomalaisia kuvanveistäjiä, jonka monilla töillä on pysyvä paikka taiteen maailmassa. Hänessä yhtyi herkkyys suureen kykyyn yhdistää tyylilajeja ja muodostaa persoonallista ilmaisutapaa. Arvi Tynys nautti taiteilijana arvonantoa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Ihmisenä Arvi Tynys oli miellyttävä – vaatimaton, hiljainen ja syvällinen.
Tynys muutti sodan jälkeen Ruotsiin ja sieltä edelleen Yhdysvaltoihin. Hän kuoli New Yorkissa vuonna 1959.
