Arvi Oksala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arvi Oksala
Tapper
Arvi Oksala ottaa vastaan Senaatintorilla Akateemisen Karjala-Seuran lahjoittaman Tuisku-tyyppisen "Pilven Veikko" -lentokoneen Suomen ilmavoimille vuonna 1936.
Arvi Oksala ottaa vastaan Senaatintorilla Akateemisen Karjala-Seuran lahjoittaman Tuisku-tyyppisen "Pilven Veikko" -lentokoneen Suomen ilmavoimille vuonna 1936.
Puolustusministeri
Kivimäen hallitus
14.12.1932 - 7.10.1936
Edeltäjä Jalo Lahdensuo
Seuraaja Juho Niukkanen
Puolustusministeri
Kallion IV hallitus
7.10.1936 - 12.3.1937
Edeltäjä Jalo Lahdensuo
Seuraaja Juho Niukkanen
Kansanedustaja
21.10.1930–23.07.1949
Ryhmä/puolue Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Viipurin läänin itäinen vaalipiiri
Kymen läänin itäinen vaalipiiri
Uudenmaan läänin vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt2. tammikuuta 1891
Jyväskylä
Kuollut23. heinäkuuta 1949 (58 vuotta)
Helsinki
Ammatti diplomi-insinööri
Tiedot
Puolue Kokoomus

Arvid (Arvi) Adiel Oksala, vuoteen 1906 Tapper (2. tammikuuta 1891 Jyväskylä23. heinäkuuta 1949 Helsinki) oli suomalainen uittoon ja lauttaukseen erikoistunut diplomi-insinööri sekä kokoomuslainen poliitikko ja kansanedustaja, joka toimi Suomen puolustusministerinä viisi vuotta 1930-luvulla.

Oksalan vanhemmat olivat liikemies Sakari Tapper ja Maria Oksanen ja puoliso vuodesta 1917 Xenia Thekla Feldmann.[1] Lääkäri, professori Arvo Oksala oli heidän poikansa.[2]

Oksala kirjoitti ylioppilaaksi Heinolan lukiosta 1910 ja valmistui diplomi-insinööriksi 1914. Ennen poliittista uraansa hän toimi apulais- ja osastoinsinöörinä rautatierakennuksilla 1914–1916 ja 1918–1919, Ahvenanmaan linnoitustöissä 1916–1917 sekä Metsähallituksen palveluksessa 1919–1920. Lauttauskalusto Oy-nimisen yhtiön toimitusjohtajana 1920–1937 toimiessaan hän oli samalla Jänisjärven lauttaus- ja Salmin uittoyhdistyksen uittopäällikkö 1922–1937.

Oksala julkaisi käsikirjan Uitto ja lauttaus sekä uittorakenteet 1926, joka ilmestyi uusittuna nimellä Uittoteknologia vuonna 1936. Sahateollisuuskoulun uittoteknologian opettajana Oksala toimi 1924–1932 ja Suomen Uittajainyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 1928. Suomen Puunjalostusteollisuuden keskusliiton yliasiamies hänestä tuli 1937 ja Keskuskauppakamarin asiamies 1940. Oksala oli myös Suomen ja Venäjän välisen rajauittokomitean jäsen 1920–1922 ja kuului moniin muihinkin valtiollisiin komiteoihin ja neuvottelukuntiin.

Oksala toimi Sortavalan kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa 1926–1936, eduskuntaan hänet valittiin 1930 Viipurin vaalipiiristä. Puolustusministerinä Oksala toimi Kivimäen ja Kallion IV hallituksissa vuosina 1932–1937. Oksala kuoli kesken kansanedustajakauttaan kesällä 1949 ja hänen tilalleen eduskuntaan nousi Jussi Saukkonen.

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jänisjärven lauttausyhdistys 1913-1923. Jänisjärven lauttausyhdistys, Sortavala 1924
  • Salmin lauttausyhdistys 1915-1924. Salmin lauttausyhdistys, Sortavala 1925
  • Uitto ja lauttaus sekä uittorakenteet. WSOY 1925
  • Uittoyksikkö. Helsinki 1927
  • Uittoteknologia. WSOY 1936, 3. painos 1947
  • Suomen uittajainyhdistyksen 25-vuotisjuhlakokouksessa pidetty tervehdyspuhe. Helsinki 1937
  • Perushankintaohjelma ja eräitä muita tärkeitä maanpuolustuksellisia kysymyksiä: syyskuulla 1938. Kansallisen kokoomuspuolueen keskustoimisto, Kuopio 1938, 2. painos 1939
  • Liike-elämän työnantajajärjestön perustamisesta Suomeen. Suomen keskuskauppakamari, Helsinki 1945
  • Eikö ole ajoissa varoitettu: lausontoja vv. 1945-1947 valtiopäivillä. Kansallisen kokoomuspuoleen Uudenmaan läänin piiritoimikunta, Helsinki 1948

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arvi Oksala Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 559.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Oksala Arvi. Kuka kukin oli. Wikisource. Viitattu 27.11.2016.
  2. Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 444-445. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
Edeltäjä:
Jalo Lahdensuo
Suomen puolustusministeri
1932-1937
Seuraaja:
Juho Niukkanen