Arvi Järventaus

Arvi Järventaus (vuoteen 1903 Heikki Arvi Ockenström, (17. joulukuuta 1883 Oulu – 5. kesäkuuta 1939 Hartola) oli suomalainen kirjailija ja pappi.

Järventaus kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1904 ja vihittiin papiksi 1908. Samana vuonna hän aloitti vt. kirkkoherrana Tervolassa, ja solmi avioliiton Jenny Wisurin kanssa. Vuonna 1909 Järventaus toimi kirkkoherran apulaisena Ylitorniossa ja vuosina 1910–1916 kappalaisena Enontekiöllä. Lisäksi hän suoritti vuonna 1914 opintoja Hallen yliopistossa Saksassa. Loppuvuonna 1916 Järventaus toimi v.t. vankilasaarnaajana Oulun lääninvankilassa ja hän joutui viemään aktivisti Taavetti Lukkariselle tiedon tämän teloittamisesta.

Vuosina 1918–1923 Järventaus toimi Sodankylän kirkkoherrana, ja samalla myös vuosina 1919–1923 vt. lääninrovastina Lapin rovastikunnassa. Vuodesta 1923 hän toimi kappalaisena Tuusulassa kuolemaansa saakka.

Järventaus oli Suomen itsenäisyyden alkuajan huomattavimpia kertomakirjailijoita, mistä kertoo osaltaan myös se, että hänelle myönnettiin Valtion kirjallisuuspalkinto vuosina 1919, 1920, 1928, 1930 ja 1932. Suurin osa hänen kirjallisesta tuotannosta liittyi Lappiin. Lisäksi hänet muistetaan historiallisista romaaneistaan, erityisesti Suomen sodasta kertovasta neliosaisesta romaanistaan Rummut. Viimeisten teostensa aiheet Järventaus sai Unkarista, jonne hän teki useita matkoja 1930-luvulla. Nämä matkat tuottivat myös toisenlaista tulosta, sillä Järventaus sai Debrecenin yliopiston kunniatohtorin arvon vuonna 1938.

Järventaus oli myös poliittisesti aktiivinen, ja varsinkin suojeluskuntatoiminta oli lähellä hänen sydäntään. Hän toimi muun muassa Pohjois-Uudenmaan suojeluskuntapiirin valistusohjaana kirjoittaen lukuisia artikkeleita mainitun sk-piirin julkaisemaan Sarkatakki-lehteen.

Tuotanto

• Risti ja noitarumpu, 1916
• Synnin mitta, 1917
• Uusi pirtti, 1918, näytelmä
• Kirkonlämmittäjä, 1919
• Satu-Ruijan maa, 1920
• Tunturikertomuksia, 1921
• Kaukainen onni, 1922
• Ristilukki, 1923
• Tunturin tuolta puolen, 1924
• Paimentytöt, 1924, näytelmä
• Maan hiljaiset, 1925
• Runoilija Aatami Kuuskosken elämä, 1925
• Erämaan matkaajille, 1926
• Taivaallinen puuseppä, 1927
• Tie selvä I-II, 1928
• Kettusen komppanian Lapinmatka, 1929
• Rummut I-IV, 1929–1930
• Maahantulo, 1931
• Savuava maa, 1932
• Miehen kunnia, 1932
• Ja eläinten henki oli rattaissa..., 1934
• Hyljätty kylä, 1935
• Yks' on tarpeellinen, 1935, näytelmä
• Gönczölin vaunut, 1936
• Sydenpolttajat, 1937
• Itkevien pajujen maa. Unkaria sieltä täältä, 1939

Järventauksen tuotantoa on käännetty ainakin ruotsiksi, viroksi, unkariksi ja saksaksi.

Aiheesta muualla

• Lapin kirjailijat: Arvi Järventaus
• Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-kirjailijatietokanta
• YLE Areenan äänikirjat. Arvi Järventaus: Satu-Ruijan maa (1920). Lukijana Esko Salervo.