Arubankoira
| Arubankoira | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Aruba |
| Määrä | Suomessa ei yhtään |
| Rodun syntyaika | 1500-luku |
| Alkuperäinen käyttö | iguaanin metsästys |
| Nykyinen käyttö | metsästys- ja seurakoira |
| Muita nimityksiä | Cunucu, Arubian Cunucu Dog, Segugio delle Antille Olandesi, Segugio di Aruba |
| FCI-luokitus | ei FCI-rotu |
| Ulkonäkö | |
| Paino | 20–24 kg |
| Säkäkorkeus | 40–50 cm |
| Väritys | lukuisia eri vaihtoehtoja |
Arubankoira eli cunucu on arubalainen paaria-tyyppinen koirarotu. Se on maailman mittakaavalla melko tuntematon, mutta muutama yksilö on viety Yhdysvaltoihin.
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arubankoira on keskikokoinen[1][2], atleettinen[1] alkukantainen koira, jonka häntä kaartuu selän ylle kuten pystykorvilla[1][2]. Sen runko on keskipitkä, korvat pystyt ja karvapeite sileä. Väritys on yleensä valkoinen ruskein merkein tai black & tan.[1][2] Säkäkorkeus on 40–50 cm ja paino 20–24 kg.[2] Vaikka eri sukupuolille ei ole määritelty omia mittoja, nartut ovat yleensä pienempiä kuin urokset.[2]
Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rotu on peloton, älykäs ja omistajalleen uskollinen.[1] Se on erittäin nopea ja ketterä, ja sillä on uskomaton ponnistusvoima[1][2]. Monet sen ominaisuudet ovat kehittyneet sen jouduttua sopeutumaan metsästykseen saaren sisämaan kuivassa ja kivikkoisessa, lähes aavikkomaisessa maastossa.[1][2] Se sopeutuu mitä erilaisimpiin sääolosuhteisiin ja siitä saa myös hyvän seurakoiran.
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiemmin arubankoiran alkuperä oli epävarma, mutta nykyaikaisten DNA-testien ja hollantilaisen geneetikko C.T. Groesbeckin kenttätutkimuksen ansiosta on varmentunut[2], että se polveutuu portugalilaisten orjakauppiaiden saarelle 1500-luvulla mukanaan tuomasta iberianpodencosta tai iberialaisesta vinttikoirasta[1][2]. On todennäköistä, että tällä tarkoitettiin keskikokoista portugalinpodengoa tai jotain sitä paljon muistuttanutta vanhempaa rotua.[2]
Paikalliset arawak-intiaanit kiinnostuivat portugalilaisten koirista[2] ja alkoivat kasvattaa niitä iguaanin[1][2] ja muun pienriistan metsästykseen[2]. Parantaakseen populaation ominaisuuksia he risteyttivät iberianpodencoja Aruban alkuperäisten puolivillien koirien kanssa. Rodun nykyisen ulkomuodon, erityisesti hännänkannon, perusteella nämä saaren puolivillit koirat kantoivat mm. pystykorvan geenejä.[1][2] Arawakien jalostustyön seurauksena syntyi nykyinen rotu, joka on hyvin harvinainen kotisaarensa ulkopuolella.
Vuonna 1999 Aruban hallitus julkaisi sarjan postimerkkejä, joissa esiintyy arubankoira.[1][2]
Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Cunucu tarkoittaa papiamentun kielellä "maaseutua"[1][2], mutta on kuitenkin alun perin johdettu arawakien kielestä[2].
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Arubankoira Cesarin kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- DogBreedInfo