Arthur Scargill

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arthur Scargill vuonna 2010.

Arthur Scargill (s. 11. tammikuuta 1938) oli brittiläisen National Union of Mineworkersin (NUM) johtaja 1981–2000 ja vuodesta 1996 perustamansa Socialist Labour Partyn puheenjohtaja. Ay-aikanaan hän tuli tunnetuksi "lakkokenraalina".

Scargill on kotoisin Worsbrough Dalesta, kaivosmiehen poika. Hänestä itsestäänkin tuli kaivostyöläinen. Hän oli Kommunistisen nuorisoliiton jäsen 1955–1962 ja Labour-puolueen 1962–1996. Hänestä tuli NUMin Yorkshiren johtaja 1973. Samana vuonna hän oli järjestämässä lakkoa, joka kaatoi Edward Heathin hallituksen maaliskuussa 1974. Hänestä tuli erittäin suosittu ja vuoden 1981 vaalissa hän sai 70 prosenttia äänistä NUMin johtoon.

Hänen aikanaan järjestettiin 1984–1985 kaivoslakko, joka lopulta päättyi epäonnistumiseen ja liiton hajoamiseen. Media leimasi työtaistelun Scargillin lakoksi.Selkkaus tosin alkoi Yorkshiren työläisten ulosmarssina, jonka jälkeen Scargill määräsi lakon kuulematta jäsenistöä. Thatcherin hallitus oli varautunut lakkoiluun jo ennalta, ja oli säätänyt lain, jonka mukaan ilman jäsenäänestystä lakko oli laiton ja lakkoilevat työläiset jäivät ilman minkäänlaista sosiaaliturvaa.

Scargill perusti 1996 Socialist Labour Partyn Labourin poistettua Tony Blairin johdolla ohjelmastaan viittauksen tuotannon tekijöiden yhteisomistukseen. Scargill kannattaa perinteisempää sosialismia Marxin, Engelsin, Leninin ja Stalinin viitoittamalla tiellä[1], ja on muun muassa arvostellut Puolan Solidaarisuutta sosialismin horjuttamisesta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]