Artšin kieli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Artši
Oma nimi аршаттен чIат, aršatten č’at
Muu nimi Artshi
Tiedot
Alue Dagestan
Virallinen kieli -
Puhujia 1 000
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto -
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta dagestanilaiset kielet
Kieliryhmä lezgiläiskielet
ISO 639-3 aqc

Artšin kieli (artšiksi аршаттен чIат,[1] aršatten č’at[2]) on artšien puhuma dagestanilainen kieli. Sitä puhutaan Dagestanin tasavallan Tšarodan piirin Artšin kylässä Venäjällä. 1990-luvulla puhujia arvioitiin olevan noin 1 000 henkeä.[3] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin kuitenkin vain 524 artšin puhujaa[4] ja 89 artšia.[5] Väestönlaskennan tulosten perusteella suurin osa puhujista pitää itseään avaareina. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 970 artšin puhujaa[6].

Artšin katsotaan yleensä kuuluvan dagestanilaisten kielten lezgiläiseen ryhmään. Sillä on kuitenkin myös paljon omia piirteitä, ja eräät piirteet yhdistävät sitä muihin ryhmiin. Kielellä ei ole murrejakoa ja sitä käytetään vain kotikielenä. Kirjakielinään artšit käyttävät avaaria ja venäjää.[3] Koulussa opetus tapahtuu alaluokilla avaariksi ja ylemmillä luokilla venäjäksi (avaaria opiskellaan aineena).[7] Osa artšeista osaa myös lakia. Avaari ja lak ovat vaikuttaneet huomattavasti kielen sanastoon ja osittain myös kielioppiin.[3]

Artšin kielen puhuma-alue (punertavalla) Keski-Dagestanisssa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 48. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  2. Krasnaja kniga jazykov Rossijskoi Federatsii, s. 16. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6.
  3. a b c Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 428. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8.
  4. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). Viitattu 21.2.2009. (venäjäksi)
  5. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. Viitattu 24.2.2009. (venäjäksi)
  6. Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
  7. Krasnaja kniga jazykov Rossijskoi Federatsii, s. 17. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.