Arpajaiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Arpajaisilla tarkoitetaan toimintaa, jonka yhteydessä yhdelle tai useammalle henkilölle luvataan maksua tai muuta suoranaista tai välillistä suoritusta vastaan joko arpomisella tai muulla sattumaan perustuvalla tavalla määrättävä voitto.

Arpajaislainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeudesta toimeenpanna arpajaisia on säädetty arpajaislaissa (1047/2001) sekä asetuksessa (1345/2001).

Toiminta kuuluu arpajaislainsäädännön alaisuuteen, mikäli kaikki kolme seuraavaa ehtoa täyttyvät:

  • arpajaisiin osallistuminen on vastikkeellista (maksullista)
  • voittomahdollisuus perustuu kokonaan tai osittain sattumaan
  • voitot ovat rahanarvoisia (rahaa, palveluita tai lahjakortteja)

Rahapelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksinoikeus rahavoittoja jakaviin arpajaisiin (peleihin) on annettu kolmelle taholle Raha-automaattiyhdistykselle (raha-automaatti- ja kasinopelit) Veikkaukselle (raha-arvat, lotto sekä veikkaus- ja vedonlyönti) ja Fintotolle (hevospelit).

Ahvenanmaan maakunnassa rahapelien toimeenpanosta vastaa Ålands Penningautomatförening. Internetissä toimii myös rahapelejä tarjoavia kansainvälisiä yhtiöitä, joilla ei ole toimilupaa Suomessa. Näistä osa palauttaa pelaajille suuremman osuuden pelatusta rahasta kuin kansalliset toimijat.

Tavara-arpajaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleishyödylliset yhdistykset voivat toimintansa tukemiseksi järjestää tavara-arpajaisia. Arpajaisia voi järjestää yhdistyksen jäsentapahtumissa, yleisötilaisuuksissa tai muuten vaan. Jakamalla arvat yhdistyksen jäsenten myytäviksi voidaan jäsenille tarjota mielekästä tekemistä.

Lupa tavara-arpajaisten toimeenpanemiseen voidaan myöntää kotimaiselle yleishyödylliselle yhteisölle yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseksi. Luvan kihlakunnan alueella toimeenpantaviin arpajaisiin myöntää paikallinen poliisi ja laajempiin arpajaisiin luvan hakijan kotipaikan lääninhallitus. Tavara-arpajaislupaa haetaan kirjallisesti ja voidaan antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Voittoja tavara-arpajaisissa tulee olla vähintään 35 % arpojen yhteenlasketusta myyntihinnasta ja pienimmän voiton on oltava vähintään yhtä suuri, kuin arvan hinta.

Tavara-arpajaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavara-arpajaisia on perinteisesti järjestetty lista-arpojen, reipäisyarpojen ja raaputusarpojen muodossa. Viime aikoina ovat yleistyneet myös puhelin-, tekstiviesti sekä internetarpajaiset.

Pien- ja miniatyyriarpajaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arpajaislain mukaan yleishyödyllinen yhteisö tai säätiö saa toimeenpanna ilman lupaa tavara-arpajaiset (pienarpajaiset), joissa arpojen yhteenlaskettu myyntihinta on enintään 2000 euroa ja joissa arpojen myynti ja voittojen jako tapahtuu samassa tilaisuudessa.

Koululuokka tai sitä vastaava opintoryhmä voi opiskelun tai opiskelua tukevan harrastustoiminnan edistämiseksi toimeenpanna pienarpajaiset, jos arpajaisten toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä vastaa täysivaltainen henkilö.

Työyhteisö tai vakiintunut harrastusryhmä voi ilman lupaa ja tilitysvelvollisuutta toimeenpanna jäsentensä keskuudessa virkistys- tai harrastustoimintansa taikka yleishyödyllisen toiminnan edistämiseksi tavara-arpajaiset (miniatyyriarpajaiset), joissa arpojen yhteenlaskettu arvo ei ylitä 500 euroa ja joissa arpojen myynti ja voittojen jako tapahtuu samassa tilaisuudessa

Tavara-voittoautomaatti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavaravoittoautomaatilla tarkoitetaan peliautomaattia tai -laitetta, josta pelaaja voi voittona saada tavaraa. Tavaravoittoautomaattiluvan voi saada rekisteröity yhdistys, itsenäinen säätiö tai muu sellainen yhteisö, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus ja jonka kotipaikka on Suomessa.

Lupaa haetaan kirjallisesti toimeenpanopaikan kihlakunnan poliisilaitokselta. Lupa voidaan antaa enintään yhdeksi vuodeksi.

Arvauskilpailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvauskilpailulla tarkoitetaan tavara-arpajaisia, joihin osallistuvalla on mahdollisuus arvauskohteesta, ei kuitenkaan urheilu- ja muista kilpailuista, tekemiensä arvausten perusteella voittaa tavaraa tai tavaraan taikka palveluihin vaihdettavissa olevia lahja- tai ostokortteja.

Arvauskilpailun kohteena saa käyttää vain ennalta täsmällisesti ja tarkkarajaisesti määriteltävissä olevaa ilmiötä tai asiantilaa. Arvauskilpailun oikea vastaus ei saa olla kenenkään tiedossa arpojen myyntiaikana.

Arvauskilpailusta on tehtävä kirjallinen ilmoitus vähintään viisi päivää ennen arvauskilpailun toimeenpanon aloittamista joko paikalliselle poliisilaitokselle tai toimeenpanijan kotipaikan lääninhallitukselle riippuen siitä toimeenpannaanko arvauskilpailu yhden kihlakunnan alueella vai laajemmalla alueella.. Arvauskilpailun toimeenpanoaika saa olla enintään kuusi kuukautta.

Bingo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bingopelillä tarkoitetaan arpajaisia, johon osallistutaan peliä varten hyväksytyssä paikassa ja jossa voittajia ovat ne, jotka pelin sääntöjen mukaisesti ilmaisevat, että heidän pelilipukkeessaan tai muussa sitä vastaavassa sähköisessä muodossa olevassa tositteessa on arvotut numerot pelin sääntöjen mukaisessa järjestyksessä ja jossa voi voittaa tavaraa tai tavaraan taikka palveluihin vaihdettavissa olevia lahja- tai ostokortteja.

Rekisteröity yhdistys, itsenäinen säätiö tai muu sellainen yhteisö, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus ja jonka kotipaikka on Suomessa, voi saada bingoluvan. Lupaa haetaan kirjallisesti toimeenpanopaikan kihlakunnan poliisilaitokselta. Lupa voidaan antaa enintään kahdeksi vuodeksi.

Arpajaisvero[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arpajaisista tulee suorittaa arpajaisveroa (arpajaisverolaki), joka on 1,5 % myytyjen arpojen yhteisarvosta. Vero tilitetään kuukausittain. Mikäli tilitettävä vero on alle 50 €, sitä ei tarvitse suorittaa.

Bingopelien osalta vero on 5 % jaettujen voittojen yhteenlasketusta arvosta, johon ei lueta uuteen peliin oikeuttavia voittoja sekä

Markkinointiarpajaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arpajaislain säädökset eivät koske lehtien ajanvietekilpailuja, eikä tuotteiden ja palveluiden markkinoinnin yhteydessä toimeenpantavia markkinointiarpajaisia. Niitä kuitenkin koskee arpajaisverolaki. Näistä kuluttaja-asiamies on antanut erilliset ohjeet. Kesäkuusta 2011 lähtien markkinointiarpajaisiin ei ole enää ollut pakko järjestää mahdollisuutta osallistua arpajaisiin ilman tuotteen tai palvelun ostamista.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Varvio, Saaramia: Katsaus Suomen rahapelijärjestelmään. Pohjautuu osin tekijän pro gradu-työhön. Stakes: Työpapereita 24/2007. Helsinki: Stakes, 2007. ISBN 978-951-33-2005-8. Teoksen verkkoversio (PDF).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]