Aroniat
| Aroniat | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Koristearonia (Aronia × prunifolia) | ||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Aroniat (Aronia) on ruusukasvisuku johon kuuluu kaksi Pohjois-Amerikan itäosissa luonnonvaraisena kasvavaa pensasta. Kumpikaan ei ole ollut kiinnostava hyötykasvina, koska marjat ovat luonnonvaraisessa kasvissa varsin pienet. Toisen maailmansodan jälkeen aronian siemeniä kulkeutui Saksasta Venäjälle, jossa venäläiset kasvitieteilijät jalostivat hyötykasvilajikkeen, jonka marjat ovat isoja ja mehukkaita. Myös koristekasvikäyttöön on jalostettu useita lajikkeita. Aroniat ovat levinneet Venäjälle ja Eurooppaan sekä Intiaan.
Marjoja käytetään mausteena ja raaka-aineena marjaviineissä, ja niistä valmistetaan hilloja ja hyytelöitä. Marjat ovat halkaisijaltaan n. 1,5 cm ja väriltään tumman sinivioletteja. Maku on yleensä karvas ja pensaasta riippuen joko makea tai hapan.
Aroniat ovat terveitä ja helppokäyttöisiä koriste- tai marjapensaita, joiden koristearvo perustuu toisaalta valkeaan kukintaan, kauniisiin ja syksyllä kauan säilyviin hedelmiin ja toisaalta kiiltävään, tummanvihreään lehdistöön, joka saa loistavanpunaisen syysvärin.[1]
Aroniat eivät kuki, eivätkä tuota marjoja leikkausvuonna.
Aroniat - sekä lajit että lajikkeet - ovat hyvin talvenkestäviä. Suomessa aronioitten menestymisvyöhyke pohjoisessa ulottuu VI-vyöhykkeelle eli Rovaniemelle.[2]
[muokkaa] Lajeja ja lajikkeita
- Aronia arbutifolia - puna-aronia
- Aronia melanocarpa - musta-aronia
- Aronia × prunifolia (A. arbutifolia × A. melanocarpa) - koristearonia
- Aronia Prunifolia-ryhmä - marja-aronia
- 'Aron', 'Elata', 'Hugin', 'Nero', 'Viking'[3]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Marja-aronia Yhteishyvä
- ↑ Koristepensaat junttilan puutarha,Kemijärvi
- ↑ www.marjamaa.fi, Heli Pirinen, "Aronia (Aronia mitchurinii tai Aronia 'melanocarpa')"
Tätä sivua ei ole