Arno Almqvist

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Arno Axel Almqvist (23. syyskuuta 1881 Pori5. maaliskuuta 1940 Mikkeli) oli suomalainen eversti.

Sotilasura Venäjällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Almqvist aloitti sotilasuransa Haminan kadettikoulussa ja siirtyi sen vuonna 1903 tapahtuneen lakkauttamisen jälkeen opiskelemaan Mihailovin tykistöakatemiaan Pietariin. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän palveli tykistöupseerina Kronstadtin linnakkeella. Lokakuun vallankumouksen yhteydessä hän tuli bolševikkien pidättämäksi ja vietti yhteensä viisi kuukautta Kronstadin vankilassa.[1]

Suomen armeijan palveluksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen sisällissodan aikana Almqvist toimi Valkoisten 1. raskastykistöpatteriston päällikkönä. Sodan jälkeen toukokuussa 1918 hänet nimitettiin Suomenlinnan Linnoitustykistön päälliköksi, josta tehtävästä Almqvist siirtyi Suomen rannikkotykistön komentajaksi syyskuussa 1923. Hän erosi vakinaisesta palveluksesta seuraavan vuoden marraskuussa. Almqvistin ero liittyi aitosuomalaisten aloittamaan ajojahtiin, jossa syrjäytettiin useita Venäjän keisarikunnan armeijassa palvelleita ja koulutuksensa saaneita upseereita eli ns. "venäläiskenraaleja". Venäjän armeijassa palvelleet upseerit eivät Almqvistin tavoin yleensä hyväksyneet aitosuomalaisuuteen kuulunutta venäläisvastaisuutta. Almqvistin tilalle rannikkotykistön komentajaksi nimitettiin kenraali Väinö Valve.[1][2]

Almqvist työskenteli sotilasuransa jälkeen kuolemaansa saakka vankilanjohtajana.[1] Talvisodan aikana hän oli armeijan palveluksessa vapaaehtoisena ja toimi tykistöalan erikoistehtävissä. Almqvist sai surmansa virkamatkalla Mikkelissa kaupunkiin kohdistuneissa pommituksissa 5. maaliskuuta 1940. Almqvistin lisäksi kyseisen päivän ilmahyökkäys vaati neljä muuta uhria.[1]

Urheilu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arno Almqvistin harrastuksiin kuului monipuolinen urheilu. Vuonna 1912 hän otti osaa Tukholman olympialaisten nykyaikaiseen viisiotteluun sijoittuen kahdenneksikymmenenneksi.[3] Almqvist joutui muiden suomalaisten viisiottelijoiden tavoin edustamaan Venäjää. Sääntöjen mukaan osallistujien piti olla upseereita ja he joutuivat edustamaan maata, jonka armeijassa palvelivat. Muihin lajeihin osallistuneet suomalaisurheilijat edustivat Suomea.[4] Almqvist ilmoittautui kisoihin myös 200 ja 400 metrin rintauintiin, mutta ei päässyt mukaan.[5] Myöhemmin hän toimi muun muassa Kuopion Uimaseuran puheenjohtajana 1920-luvulla.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Suomen rannikkotykistön perustaja eversti Arno almqvist 3/1993. Rannikon Puolustaja. Viitattu 11.6.2013.
  2. Mistä sotakenraalit tulivat – Tie Mannerheimin johtoon 1918-1939, Helsinki Kirjat. Viitattu 11.6.2013.
  3. Sports Reference Viitattu 11.6.2013.
  4. Suuri Olympiateos 1 (s. 147) Viitattu 11.6.2013.
  5. The 1912 Stockholm Olympics: Essays on the Competitions, the People, the City (s. 96) Viitattu 11.6.2013.
  6. Kuopion Uimaseuran puheenjohtajat Viitattu 11.6.2013.