Arkadi Tugarinov
Arkadi Jakovlevitš Tugarinov (ven. Арка́дий Я́ковлевич Туга́ринов, 1880 Saratov – 1948 Leningrad) oli venäläinen lintutieteilijä.
Tugarinov tunnetaan parhaiten Siperian linnuston asiantuntijana. Vuodesta 1907 hän toimi 20 vuotta Krasnojarskin alueellisen museon johtajana, ja hänen lukuisat tutkimusmatkansa kattoivat koko valtavan Jenisein valuma-alueen. Hänen ensimmäinen suuri työnsä, yhdessä Sergei Buturlinin kanssa julkaistu Jenisein kuvernementin linnustoa käsittelevä Materialy po ptitsam Jeniseiskoi gubernii (1911) on yhä perustavanlaatuinen tutkimus. Kahden Mongoliaan suuntautuneen tutkimusmatkan tuloksista Turganov laati katsauksia maan pohjois- ja itäosien linnustosta.
Tugarinov työskenteli Neuvostoliiton tiedeakatemian eläintieteen instituutin lintutieteellisessä osastossa 1926–1948 ja toimi osaston johtajana 1940–1948. Hän osallistui Fauna SSSR -sarjan tekemiseen katsauksillaan vesilinnuista (1941), pelikaanilinnuista, haikaralinnuista ja flamingosta (1947). Hän myös kirjoitti useita kappaleita neuvostoliittolaiseen määritysoppaaseen Ptitsy SSSR (1951–1953).[1]
Tugarinov oli systemaattisen paleo-ornitologisen tutkimuksen uranuurtaja Venäjällä. Hän kuvaili neogeenikauden ja ihmisen sukupuuttoon tappamia lintujen fossiileja, jotka löytyivät Siperiasta sekä Ukrainan, Krimin ja Kazakstanin aroilta. Hän myötävaikutti suuresti lintujen muuton tutkimukseen. Hän kuvaili talvehtivia ja muuttavia lintuja Kaspianmeren länsipuolella ja pani alulle Venäjän rengastustoimiston tietokannan tieteellisen analysoinnin. Hän osoitti, että sorsilla, etenkin sinisorsalla ja jouhisorsalla, on paikallisia eri muuttoreittejä käyttäviä populaatioita. Tugarinovin aloitteesta pidettiin ensimmäinen lintujen muuttoa käsittelevä tieteellinen kokous eläintieteen instituutissa 1946.[1]
Hän kuvaili muun muassa sepelhanhen alalajin orientalis 1941.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
