Arizonansypressi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arizonansypressi
Cupressus arizonica tree Chiricahua.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Havupuut Pinophytina
Luokka: Havupuut Pinopsida
Lahko: Mäntymäiset Pinales
Heimo: Sypressikasvit Cupressaceae
Alaheimo: Cupressoideae
Suku: Sypressit Cupressus
Laji: arizonica
Kaksiosainen nimi
Cupressus arizonica
Greene, 1882[2]
Levinneisyyskartta
Cupressus arizonica range map 1.png
Synonyymit
  • Callitropsis arizonica
  • Cupressus benthamii var. arizonica
  • Hesperocyparis arizonica
  • Neocupressus arizonica
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Arizonansypressi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Arizonansypressi Commonsissa

Arizonansypressi (Cupressus arizonica)[3] on varsinaisten sypressien (Cupressus) sukuun ja sypressikasvien (Cupressaceae) heimoon kuuluva ainavihanta havupuu. Se kasvaa luonnonvaraisena Yhdysvaltain lounaisosien ja Meksikon pohjoisosien vuoristoissa. Eräät tutkijat luokittelevat lajin yhdessä muiden amerikkalaisten sypressien suvun lajien kanssa sukuun Callitropsis tai sukuun Hesperocyparis. Arizonansypressillä on useita muunnoksia, jotka toisinaan luokitellaan omiksi lajeikseen.[4] Näistä tunnetuin on laajalti koristekasvina käytetty Cupressus arizonica var. glabra eli ”siloarizonansypressi”,[5] jota usein myös pidetään omana lajinaan Cupressus glabra.[6]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muunnoksen var. glabra oksa.

Arizonansypressi on ainavihanta puu. Se kasvaa noin 25 metriä korkeaksi suotuisissa oloissa ja jää pienemmäksi ja joskus pensasmaiseksi kuivien olojen tai maastopalojen vaikutuksesta.[2][4] Puun runko kasvaa yleensä rinnankorkeusläpimitaltaan 60–90 senttimetriä leveäksi, enimmillään noin 1,6-metriseksi.[7] Puu on muodoltaan yleensä leveän kartiomainen. Oksat ovat lähinnä vaakasuuntaisesti harottavia.[4]

Kaarna on harmaan- tai mustanruskeaa ja vanhemmiten yleensä syvän uurteista ja säikeistä. Nuorilla puilla kaarna on sileää.[2] Muunnoksilla Cupressus arizonica var. glabra ja var. stephensonii kaarna on sileää läpi koko puun elinkaaren ja hilseilee levyinä vanhemmiten.[5][6][8] Versot ovat poikkileikkaukseltaan nelikulmaisia. Ne haarautuvat ristikkäisesti ja siirottavat kaikkiin suuntiin.[4][2]

Lehdet ovat suomumaisia, pitkäsuippuisia ja noin 2 millimetriä pitkiä.[4] Taimilla lehdet ovat neulasmaisia. Lehtien selkäpuolella on hartsinysty, pihkaa erittävä rauhanen, jossa on usein näkyvä pihkapisara.[2] Lehdet ovat yleensä väritykseltään harmahtavanvihreitä ja varsinkin muunnoksella var. glabra hieman sinertäviä.[5]

Arizonansypressi on yksikotinen.[9] Hedekävyt ovat 2–5 millimetriä pitkiä.[2] Siemenkävyt ovat pyöreitä tai pitkänpyöreitä ja 2–3 senttimetriä leveitä halkaisijaltaan. Ne kiinnittyvät oksiin lyhyellä varrella. Kävyt ovat ruskeita tai harmahtavia ja usein aluksi vahapintaisia. Kävyissä on 6–8 käpysuomua, joiden kärjessä on yleensä kartiomainen ota. Käpysuomut ovat asettuneet 3–4 vastakkaiseen pariin.[2] Siemenet ovat 4–5 millimetriä pitkiä. Yhdessä kävyssä on tavallisesti noin 90–120 siementä.[4]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arizonansypressi on pitkään luokiteltu sypressien sukuun Cupressus, mutta 2000-luvun geneettisten tutkimusten myötä eräät tutkijaryhmät, kuten Little et al. (2006) ja Bartel et al. (2009) ovat jakaneet suvun ja luokitelleet arizonansypressin yhdessä useiden muiden amerikkalaisten sypressilajien kanssa sukuun Callitropsis tai sukuun Hesperocyparis.[4]

Arizonansypressillä on perinteisesti katsottu olevan useita muunnoksia, joskin eräät tutkijat luokittelevat osan tai kaikki omiksi lajeikseen, toiset eivät tunnista niitä edes omiksi muunnoksikseen.[4]

  • Cupressus arizonica var. arizonica – arizonansypressi
  • Cupressus arizonica var. glabra (syn. Cupressus glabra, Callitropsis glabra, Hesperocyparis glabra)[6]
  • Cupressus arizonica var. montana (syn. Cupressus montana, Callitropsis montana, Hesperocyparis montana)[10]
  • Cupressus arizonica var. nevadensis (syn. Cupressus nevadensis, Callitropsis nevadensis, Hesperocyparis nevadensis)[11]
  • Cupressus arizonica var. stephensonii (syn. Cupressus stephensonii, Callitropsis stephensonii, Hesperocyparis stephensonii)[8]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arizonansypressi esiintyy luontaisena Pohjois-Amerikassa Yhdysvaltain lounaisosissa 1 000–1 500 metrin korkeudella merenpinnasta sekä Meksikon pohjoisosissa 1 000–2 200 metrin korkeudella.[4] Lajin tyyppimuunnos Cupressus arizonica var. arizonica esiintyy Yhdysvalloissa Arizonassa, New Mexicossa ja Texasissa sekä Meksikossa Chihuahuan, Coahuilan, Durangon, Tamaulipasin ja Zacatecasin osavaltioissa.[4] Muunnos var. glabra esiintyy suppealla alueella Arizonassa.[6] Muunnos var. montana kasvaa ainoastaan Baja Californiassa Sierra de San Pedro Mártir -vuoristossa.[10] Muunnos var. nevadensis esintyy suppealla alueella eteläisessä Kaliforniassa.[11] Muunnos var. stephensonii kasvaa ainoastaan yhdessä metsikössä Kalifornian San Diegon piirikunnassa.[8]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arizonansypressimetsää Chiricahuan kansallismonumentilla Arizonassa.

Arizonansypressi viihtyy aurinkoisilla paikoilla ja muodostaa avoimia metsiköitä. Sen elinalueiden keskimääräinen vuosittainen sadanta on 400–600 millimetriä, josta suurin osa sataa kesällä ja talvella, kun taas keväät ja syksyt ovat hyvin kuivia.[7] Arizonansypressi kasvaa usein kuivilla alueilla jokirannoilla ja kanjonien pohjilla, harvoissa sekalajisissa metsissä ja pensastoalueilla.[2] Se muodostaa usein metsiä monien eri mänty- (Pinus), kataja- (Juniperus) ja tammilajien (Quercus) kanssa.[7][2]

Laji on sopeutunut elinalueensa maastopaloihin, ja puun kävyt ovat usein serotiinisia, joten ne aukeavat ja vapauttavat siemenet vasta tulen kuumentaessa niitä. Tällöin siemenet itävät palon jälkeen.[7] Arizonansypressi ei lisäänny kasvullisesti, vaan ainoastaan siemenestä itämällä ja puu tarvitsee jossakin määrin paloja uusiutuakseen.[7]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arizonansypressin puuaines on kevyttä, suhteellisen pehmeää ja sen tiheys on 0,48 kg/dm3. Oikein käsiteltynä puu on hyvin kestävää. Sitä käytetään sisustukseen, rakentamiseen ja aitoihin sekä jonkin verran polttopuuna, joskin puun elinalueet ovat niin hajanaisia ja vaikeakulkuisia, ettei laji ole kaupallisesti merkittävä sahapuuna.[7][9]

Arizonansypressiä käytetään istutuspuuna metsitykseen ja eroosion ehkäisemiseen.[7] Lajia ja erityisesti sen muunnosta var. glabra myös viljellään koristekasvina laajalti luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolella lauhkean vyöhykkeen ja välimerenilmaston alueella. Koristekäytössä se on yleinen suuressa osassa lauhkeaa Pohjois-Amerikkaa ja Eurooppaa. Lajin istutusta on kokeiltu myös Suomessa.[12] Koristepuukäyttöön on kehitetty joitakin viljelylajikkeita, kuten sinertävälehtinen Cupressus arizonica var. glabra 'Blue Ice'.[13] Arizonansypressiä on kasvatettu myös joulupuuksi.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Christopher J. Earle: Cupressus arizonica The Gymnosperm Database. 2011. (englanniksi)
  • Frank D. Watson & James E. Eckenwalder: Cupressus arizonica Flora of North America. eFloras.org. Viitattu 22.10.2012. (englanniksi)
  • Sullivan, Janet: Cupressus arizonica Fire Effects Information System. 1993. United States Department of Agriculture Forest Service, Fire Sciences Laboratory. (englanniksi)
  • Alan Mitchell & John Wilkinson: Euroopan puuopas, s. 40. Suom. Arto Kurtto. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 951-1-14705-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Cupressus arizonica IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i Frank D. Watson & James E. Eckenwalder: Cupressus arizonica Flora of North America. eFloras.org. Viitattu 27.10.2012. (englanniksi)
  3. ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet) Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 27.10.2012.
  4. a b c d e f g h i j Christopher J. Earle: Cupressus arizonica The Gymnosperm Database. 2011. Viitattu 27.7.2012. (englanniksi)
  5. a b c Alan Mitchell & John Wilkinson: Euroopan puuopas, s. 40. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 951-1-14705-6.
  6. a b c d Christopher J. Earle: Cupressus glabra The Gymnosperm Database. 2011. Viitattu 27.7.2012. (englanniksi)
  7. a b c d e f g h Sullivan, Janet: Cupressus arizonica Fire Effects Information System. 1993. United States Department of Agriculture Forest Service, Fire Sciences Laboratory. Viitattu 27.10.2012. (englanniksi)
  8. a b c Christopher J. Earle: Cupressus stephensonii The Gymnosperm Database. 2011. Viitattu 27.7.2012. (englanniksi)
  9. a b Cupressus arizonica - Greene. Plants For A Future. 2011. Viitattu 27.10.2012. (englanniksi)
  10. a b Christopher J. Earle: Cupressus montana The Gymnosperm Database. 2011. Viitattu 27.7.2012. (englanniksi)
  11. a b Christopher J. Earle: Cupressus nevadensis The Gymnosperm Database. 2011. Viitattu 27.7.2012. (englanniksi)
  12. Cupressus arizonica - arizonansypressi Arboretum Mustila. Viitattu 27.10.2012.
  13. Cupressus arizonica var. glabra 'Blue Ice' AGM Royal Horticultural Society. Viitattu 27.10.2012. (englanniksi)