Argeadien hallitsijasuku

Wikipedia
Ohjattu sivulta Argeadit
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Argeadien hallitsijasuku hallitsi antiikin Makedoniaa noin 700-luvulta eaa. 300-luvun eaa. loppuun saakka. Hallitsijasuvun merkittävimpiä jäseniä on Aleksanteri Suuri, joka hallitsi 336–323 eaa.

Argeadit väittivät polveutuvansa legendaarisesta Herakleesta, Argoksen Temenidien hallitsijasuvun kautta. [1]

Luettelo Argeadien hallitsijasuvun kuninkaista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Kuningas Hallitusaika Huomautus
Karanos Makedonian myyttinen ensimmäinen kuningas, joka luultavasti keksittiin 300-luvun eaa. alussa. Aikaisemmin kirjoittanut Herodotos ei mainitse Karanosta.[2] Karanoksen kerrottiin olleen Argoksen Temenidien hallitsijasuvun jäsen. Temenidien myyttinen esi-isä oli Herakles.[3]
Perdikkas I 700–678 eaa. Herodotoksen mukaan Makedonian myyttinen ensimmäinen kuningas.[4][5]
Argaios I 678–640 eaa. Herodotoksen mukaan Makedonian toinen kuningas. Perdikkas I:n poika.[4][6]
Filippos I 640–602 eaa. Herodotoksen mukaan Makedonian kolmas kuningas. Argaios I:n poika.[4][6]
Aeropos 602–576 eaa. Herodotoksen mukaan Makedonian neljäs kuningas. Filippos I:n poika.[4][6]
Alketas 576–547 eaa. Herodotoksen mukaan Makedonian viides kuningas. Aeropoksen poika.[4][6]
Amyntas I  ?–498 eaa.[7] Amyntas on ensimmäinen kuningas josta on historiallisesti varmaa tietoa.[4] Amyntas joutui tunnustamaan Persian valtakunnan ylivallan, vaikka Makedonia pysyikin itsenäisenä.[8][6]
Aleksanteri I 498– noin 454 eaa.[9] Aleksanteri I:n aikana Makedonia oli Persian vasalli. Aleksanteri toimi persialaisten lähettiläänä Ateenaan, mutta ei saanut ateenalaisia suostumaan antautumaan Persialle. Aleksanteri taisteli persialaisten puolella Plataian taistelussa.[10] Aleksanteri osallistui myös olympialaisiin todistettuaan että oli kreikkalainen argeadien sukupuun avulla.[1]
Perdikkas II 454–413 eaa.[11]
Arkhelaos 413–399 eaa.[12] Arkelaos oli Perdikkas II:n poika.[13]Arkhelaoksen aikana Makedonia vahvistui entisestään. Arkhelaos siirsi myös pääkaupungin Aigaista Pellaan. Hän uudisti myös armeijaa ja hallintoa.[14]
Orestes 399–398/7 eaa.[13] Orestes oli Arkhelaoksen poika.[13]
Aeropos II 398/7–395/4 eaa.[15] Aeropos oli Perdikkas II:n poika.[13]
Amyntas II 395–394 eaa.[13] Amyntas II oli Aleksanteri I:n pojanpoika. Hänen isänsä oli Aleksanterin poika Menelaos.[13] Amyntas joutui salamurhan uhriksi.
Coin of Pausanias, king of Macedonia.PNG Pausanias 394–393 eaa.[13] Pausanias oli Aeropos II:n poika. Hän hallitsi vain lyhyen ajan ennen kun hän kuoli. Pausanias joutui luultavasti Amyntas III:n järjestämän salamurhan uhriksi.[15]
Amyntas III-161113.jpg Amyntas III 393 eaa./392 eaa.[16] Amyntas oli Aleksanteri I:n pojanpojanpoika. Hänen isoisänsä oli Aleksanterin poika Amyntas.[13]Amyntas oli juuri ja juuri saanut kaapattua vallan kun illyrialaisten hyökkäys pakotti Amyntaan pakenemaa. Amyntas palasi valtaan thessalialaisten avustuksella. [16][huom 1]
Argaios II 393–392 eaa. Argaioksen hallituskausi on erittäin epävarma ja voi olla ettei hän koskaan hallinnut.[16]
Amyntas III-161113.jpg Amyntas III toinen kerta 392 eaa.–370 eaa.[17]
Aleksanteri II 370/369 eaa.–367 eaa.[13]
Ptolemaios Aloroslainen hallitsija 367–365 eaa.[13] Oli ehkä Amyntas II:n poika.[13] On epävarmaa oliko Ptolemaios vain hallitsijana nuoren Perdikkaan ollessa alaikäinen vain julistautuiko hän kuninkaaksi. Ptolemaios saattoi olla Aleksanteri II:n salamurhan takana. Perdikkas II antoi murhata Ptolemaioksen vuonna 365 eaa.[18]
Coin of Perdiccas III with figure of Herakles.jpg Perdikkas III 365–360/359 eaa.[13] Perdikkas II oli Amyntas III:n poika. Hän kuoli taistelussa illyrialaisia vastaan.[19]
Amyntas IV 360/359 eaa.–356 eaa. Amyntas IV oli Perdikkas III:n poika. Perdikkaan kuoltua Filippos II:n valittiin joko Amyntaan holhoojaksi ja hallitsijaksi.
Filip II Macedonia.jpg Filippos II 360/359–336 eaa.[13] Filippos laajensi Makedonian valtaa Balkanilla ja kukisti lopulta Kreikan kaupunkivaltiot. Ennen kuolemaansa Filippos suunnitteli sotaretkeä Persian valtakuntaa vastaan. Filippos murhattiin vuonna 336 eaa.
Bust Alexander BM 1857.jpg Aleksanteri Suuri 336–323 eaa.[13] Aleksanteri valtasi Persian valtakunnan. Hän kuoli Babylonissa vuonna 323 eaa. Aleksanterin kuoleman jälkeen hänen sotapäällikkönsä jakoivat hänen valtakuntansa.
Filippos III Arridaios 323–317 eaa.[13] Aleksanteri Suuren velipuoli jota pidettiin vähäjärkisenä. Aleksanterin kuoleman jälkeen hänet ja Aleksanteri IV valittiin kuninkaiksi ja Perdikkas valittiin hallitsijaksi. Aleksanteri Suuren äiti Olympias antoi murhata Filippoksen vuonna 317 eaa.
Aleksanteri IV 323–311/310 eaa.[13][huom 2] Aleksanteri Suuren postuumi poika. Kassandros antoi murhata Aleksanterin ennen kun hänestä tuli täysi-ikäinen. Aleksanteri IV oli argeadien hallitsijasuvun viimeinen jäsen.[20]

Muita Argeadeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Diodoroksen maailmanhistoriassa illyrialaisten hyökkäys ja Amyntaan pako on kerrottu kahdesti. Voi olla että Diodoros on vahingossa kirjoittanut samasta tapahtumasta kahdesti. Jos kyseessä on kaksi eri tapahtumaa niin Amyntas joutui luopumaan kruunustaan kahdesti, ensimmäisen kerran vuonna 393 eaa. ja seuraavan kerran noin vuonna 383 eaa. Borza s.180-182
  2. Aleksanterin kuolinaika on epävarma. Kassandros antoi salata Aleksanterin kuoleman. Aleksanteria pidettiin kuninkaana Babylonussa vielä vuonna 306 eaa. Hammond pitää vuotta 309 eaa. todennäköisenä. A History of Macedonia s.166-168

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • John Boardman et. al.: The Cambridge ancient history V: The fifth century B.C.. Cambridge University Press, 2000. ISBN 9780521228046.
  • Eugene N. Borza: In the shadow of Olympus: the emergence of Macedon. Princeton University Press, 1992. ISBN 9780691008806.
  • N. G. L. Hammond et. al.: A History of Macedonia: 336-167 B.C. Oxford University Press, 1988. ISBN 9780198148159. (englanniksi)
  • Waldemar Heckel, John Yardley: Alexander the Great: historical texts in translation. Wiley-Blackwell, 2004. ISBN 9780631228219.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Heckel s.12
  2. Borza s.179
  3. Hammond s.5-6
  4. a b c d e f Borza s.98
  5. Herodotos 8.137
  6. a b c d e Herodotos 8.139
  7. Heckel s.1
  8. Briant s.145
  9. Borza s. 134
  10. Borza s. 113-114
  11. Borza s. 134
  12. Borza s. 162
  13. a b c d e f g h i j k l m n o p Borza s.2
  14. CAH V s.719
  15. a b Borza s. 178
  16. a b c Borza s.180-182
  17. Borza s.189
  18. Borza s.194
  19. Borza s.197
  20. A History of Macedonia s.166