Areva
| Areva | |
|---|---|
 |
|
| ISIN | FR0004275832 |
| Perustettu | 2001 |
| Avainhenkilöt | Philippe Braidy, pääjohtaja[1] |
| Kotipaikka | Courbevoie, Ranska |
| Toimiala | ydinvoima |
| Tuotteet | EPR-reaktori |
| Kotisivu |
www |
Areva on ranskalainen yritys, joka on keskittynyt pääasiallisesti ydinvoimaan. Areva perustettiin vuonna 2001 yhdistämällä ydinvoimaloita ja niiden komponentteja valmistava Framatome, Siemensin ydinvoimaliiketoiminta, uraanintuottaja Cogema sekä Technicatome. Areva oli maailman ainut yhtiö, joka osallistui ydinpolttoainekierron kaikkiin vaiheisiin.[2]
Areva joutui talousvaikeuksiin vuonna 2011. Se totesi silloin, että sen 2,5 miljardilla dollarilla ostaman kanadalaisen uraanikaivosyhtiön Uraminin uraaniesiintymät olivat arvottomia. Ydinvoimaloiden rakennusprojektit Olkiluodossa ja Ranskan Flamanvillessa viivästyivät ja kävivät kalliiksi. Yhtiö hävisi tarjouskilpailuja uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta. Vuonna 2014 Areva teki jo 4,8 miljardia euroa tappiota.[2]
Areva jaettiin vuonna 2016 osiin. Ydinreaktoriliiketoiminta myytiin Électricité de Francelle, Mitsubishi Heavy Industriesille ja Assystemille. Myöhemmin tämä osa vanhaa Arevaa otti käyttöön aikaisemman nimensä Framatome. Suurin osa uraaniliiketoiminnasta myytiin Ranskan valtiolle ja nimettiin Oranoksi. Arevaan jäi enää Olkiluoto 3 -projektin loppuunsaattaminen sekä 40 prosentin omistusosuus Oranosta.[2]
Ydinpolttoaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ranskan valtio perusti vuonna 1946 julkisen laitoksen Commissariat à l’Énergie Atomique (CEA – Atomic Energy Commissariat) ydinvoiman sotilas- ja siviiliohjelmia varten. CEA kattoi koko tutkimus-, polttoaine- ja reaktoritekniikan ketjun. Nykyään CEA on energian ja puolustuksen tutkimuslaitos. CEA perusti Cogeman teollisuustoimintoihin.
Cogema (Compagnie Générale des Matières Nucléaires, General Company for Nuclear Materials) perustettiin yksityisenä yrityksenä vuonna 1976. Se yhdistyi vuonna 2001 ydinreaktoriyritys Framatomen kanssa. Yhteisyrityksen nimi on Areva group.[3]
Vuonna 2005 Areva tuotti Greenpeacen mukaan 20 prosenttia maailman ydinpolttoaineesta.[4]
Uraanikaivokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maailmalla öljyn ja kaasun tarjonnan epävarmuus sekä halu vähentää kasvihuonepäästöjä on kasvattanut ydinvoiman kysyntää, minkä vuoksi ydinpolttoaineesta on puulaa ja uusia uraaniesiintymiä etsitään kiivaasti.[5] Areva Finland suunnitteli vuonna 2008 avaavansa Suomen ensimmäisen uraanikaivoksen. Yhtiö suunnitteli Ylitornion ympäristöön 13 000 hehtaarin kaivosvaltausaluetta, josta suurin osa on Natura-suojelun piirissä. Arevan Suomen johtaja Osmo Kaipainen uskoi, että korkein hallinto-oikeus antaa luvan yhtiön Enon uraanikaivoshankkeelle. Yhtiön seuraavat merkittävät valtauskohteet olivat Ranualla ja Ylitorniolla.[6]
Arevan tytäryhtiö aloitti marraskuussa 2008 Ranualla yllättäen koelouhinnan pelkällä maanomistajien luvalla, ilman elinkeinoministeriön lupapäätöstä.[7] Yhtiön mukaan ministeriön lupa liittyi ainoastaan alueen myöhempään hyödyntämiseen, mikäli kaivostoiminta aloitetaan. Tutkimuskaivaukset kestivät kaksi viikkoa.[8]
Tuulivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Areva ja intialainen tuulivoimayhtiö Suzlon Energy kävivät helmikuussa 2007 tarjouskilpailun saksalaisen tuulivoimayhtiön REpowerin osakkeista. Suzlon sai toukokuussa 2007 yhdessä portugalilaisen Martifer Groupin kanssa enemmistön REpowerin osakkeista. Kesäkuussa 2008 Suzlon osti Arevan hallussa olleen 30 prosentin osuuden REpowerin osakkeista, jolloin sen omistus nousi 66 prosenttiin REpowerin osakekannasta.[9][10]
Lokakuussa 2007 Areva osti 51 prosentin osuuden saksalaisesta Multibrid-tuulivoimayhtiöstä 75 miljoonalla eurolla.[11]
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arevan luottoluokitusta laskettiin Olkiluodon viivästysvarausten takia Standard & Poor'sin asteikolla kesäkuussa 2010[12]
Arevan merkittäviä yhteistyökumppaneita olivat muun muassa Technicatome, Euriware, STMicroelectronics, Eramet ja Safran. Areva T&D osti suomalaisen Nokian Capacitorsin vuoden 2008 alussa.lähde?
Areva on tehnyt Siemensin kanssa ydinvoimayhteistyötä. Siemens omisti 34 prosenttia yhteisyritys Areva NP:stä, joka muun muassa rakentaa Suomen viidettä ydinvoimalaa Olkiluoto 3:a. Areva rakentaa laitoksen ydinvoimalaosan ja Siemens turbiiniosan. Tammikuussa 2009 Siemens ilmoitti käyttävänsä yhteistyösopimuksen mahdollisuutta myydä osuutensa yhtiöstä Arevalle, ja Areva otti yhtiön haltuunsa. Osakkeet siirtyvät Arevalle varsinaisesti tammikuussa 2012, kun ulkopuolinen konsultti on määrittänyt niiden arvon.[13] Yhteistyö joutui EU:n kartellitutkintaan kesäkuussa 2010. Komission mielestä on mahdollista, että Siemensin vetäytyessä yhtiöiden väliset sopimukset ovat saattaneet estää avointa kilpailua.[14]
Arevaa kohtaan esitettyä kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ympäristörikkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ranska tuottaa pääosan sähköstään ydinvoimaloissa, mutta maan omat uraanivarat ovat lopussa ja kaivokset suljettu. Arevan kaivosten sulkeminen Ranskassa ei ole tapahtunut ongelmattomasti, vaan jälkiä on jätetty siivoamatta, mikä on herättänyt huomiota julkisuudessa. Criidad on tutkinut kaivoksen jälkihoitoa esimerkiksi Les Bois Noirsissa Ranskassa.[5]
Ympäristöjärjestö Greenpeacen vuonna 2006 julkaiseman raportin mukaan 1999 paljastui Arevan toimittaneen Ranskassa 100 000 tynnyriä radioaktiivista jätettä talousjätteelle tarkoitetulle kaatopaikalle.[15]
Edelleen raportin mukaan La Haguen polttoaineen jälleenkäsittelylaitos laski mereen vahvasti radioaktiivista jätevettä yli 200 000 m³ vuodessa. Sadan metrin korkeudella ilmassa laitoksen ympäristössä krypton-pitoisuudet olivat olleet 20 000 -kertaisia luonnolliseen tasoon verrattuna. Yhtiö oli antanut päästöistään julkisuuteen jopa 40 kertaa pienempiä arvoja kuin riippumattomat lähteet.[15]
Työympäristö ja työturvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kolmannessa maailmassa, esimerkiksi Nigerissä, Arevan kaivosten työturvallisuus ja muu toiminta on aiheuttanut ongelmia. Riippumaton tutkimuslaitos Criirad on selvittänyt näitä seurauksia.[16]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Décret du 1er juillet 2020 portant nomination du directeur général de la société Areva SA 17.7.2020. Areva. Viitattu 1.2.2021. (ranskaksi)
- ↑ a b c Nuclear Power in France World Nuclear Association. Viitattu 1.2.2021. (englanniksi)
- ↑ France’s Nuclear Failures. The great illusion of nuclear energy (Arkistoitu – Internet Archive) Greenpeace 2008 s.2
- ↑ Uraaninlouhinnan riskit – tapaus Areva (Arkistoitu – Internet Archive) Greenpeace 14.12.2006, s. 7
- ↑ a b Kati Juurus (toim.): Ydinvoimajätti Arevan säteilevät jäljet Ranskassa ja maailmalla Yle.fi MOT. Arkistoitu 16.11.2006. Viitattu 15.9.2008.
- ↑ Kilpailu uraaniesiintymien hyödyntämisestä kiihtyy Yle Uutiset. 29.1.2008. Viitattu 24.1.2022.
- ↑ Uutinen Kalevassa 21.11.2008[vanhentunut linkki]
- ↑ Arevan tutkimuskaivantotyöt Ranuan Isokankaalla päättyivät[vanhentunut linkki], AREVA Resources Finland 28.11.2008, Areva
- ↑ Acquisition of REpower by Suzlon is important step in international cooperation (Arkistoitu – Internet Archive) World Wind Energy Association WWEA 5.6.2007, luettu kesäkuussa 2007
- ↑ Suzlon Sizzlin' After Acquisition Forbes 25.5.2007, luettu kesäkuussa 2007
- ↑ Wind energy barometer 2008[vanhentunut linkki] EurObserv’ER Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables n° 183 s. 91 2/2008
- ↑ Arevan luottoluokitus putosi Olkiluoto-urakan takia Ilkka 28.6.2010]
- ↑ Siemens to withdraw as Areva NP shareholder (lehdistötiedote) 28.1.2009. Areva. Viitattu 5.4.2011.
- ↑ Pete Pokkinen: Arevan ja Siemensin yhteistyö joutui kartellitutkintaan. Helsingin Sanomat, 3.6.2010, s. B9. Sanoma News. verkkoversio (maksullinen). Viitattu 5.4.2011.
- ↑ a b Uraaninlouhinnan riskit – tapaus Areva (Arkistoitu – Internet Archive) Greenpeace 14.12.2006, s. 5–7, 9–10. Viitattu 16.11.2011
- ↑ Anna Bednik: Taistelu uraanista. Le Monde diplomatique, elokuu 2008, nro VII, s. 47–55. Helsinki: Into.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Areva Wikimedia Commonsissa
- Arevan viralliset kotisivut (ranskaksi)