Arbeidernes ungdomsfylking
| AUF | |
|---|---|
| Arbeidernes ungdomsfylking | |
 |
|
| Perustettu | 1927 |
| Tyyppi | poliittinen nuorisojärjestö |
| Päämaja | Youngstorget 2A, Oslo |
| Toiminta-alue |
 Norja |
| Jäsenet | 7 564 (2020)[1] |
| Puheenjohtaja | Astrid Hoem |
| Kattojärjestö |
Arbeiderpartiet (emopuolue) International Union of Socialist Youth FNSU |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Arbeidernes ungdomsfylking (lyh. AUF) on Norjan työväenpuolueen nuorisojärjestö. Se on noin 7 500 jäsenellään (2020) Norjan suurin poliittinen nuorisojärjestö[1]. AUF perustettiin nykyisessä muodossaan vuonna 1927, kun Venstrekommunistisk Ungdomsfylking ja Norges sosialistiske ungdomsforbund yhdistyivät.lähde? Työväenpuolueella oli kuitenkin oma nuorisojärjestö jo vuodesta 1903[2].
Monista AUF:n puheenjohtajista on myöhemmin tullut merkittäviä poliittisia vaikuttajia. Esimerkiksi Norjan entinen pääministeri ja Naton entinen pääsihteeri Jens Stoltenberg toimi AUF:n puheenjohtajana vuosina 1985–1989. AUF:n johdossa on ollut vuodesta 2020 Astrid Hoem.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväenpuolueelle perustettiin nuorisoliitto jo vuonna 1903. Nykyisen AUF:n katsotaan syntyneen vuonna 1927, kun työväenpuolue ja siitä vuonna 1921 irtautunut maltillisempi sosiaalidemokraattinen työväenpuolue uudelleenyhdistyivät ja niiden nuorisoliitot yhdistettiin.[2]
AUF oli kasvoi voimakkaasti 1930-luvulla, ja vuonna 1938 sillä oli 33 000 jäsentä. Natsi-Saksan miehitetettyä Norjan sekä työväenpuolue että sen nuorisojärjestö olivat kiellettyinä vuosina 1940–1945. Monet AUF:n jäsenet osallistuivat vastarintatoimintaan. Sodan jälkeen AUF kasvoi entisestään, ja sillä oli hetkellisesti jopa 50 000 jäsentä.[2]
1950-luvulla nuorisojärjestö noudatti melko tarkasti työväenpuolueen linjaa, mutta 1960-luvulla sen jäsenistö alkoi painottua opiskelijoihin, ja ”vuoden 1968 sukupolvi” alkoi vaatia emopuolueeltaan radikaalimpaa politiikkaa, etenkin ulkopolitiikan saralla. AUF vastusti Vietnamin sotaa ja Norjan Nato-jäsenyyttä sekä tuki palestiinalaisia. 1970-luvun alussa AUF vastusti Norjan liittymistä Euroopan yhteisöön, ja kun jäsenyys torjuttiin kansanäänestyksessä 1972, jäsenyyttä kannattanut työväenpuolueen pääministeri Trygve Bratteli erosi.[2]
1970-luvun puolivälistä lähtien AUF lähentyi taas työväenpuoluetta, osittain koska molemmat olivat heikentyneet ja tarvitsivat toisiaan (työväenpuolue oli menettänyt kannatusta uudelle sosialistiselle vasemmistopuolueelle ja AUF sen nuorisojärjestölle SU:lle). Myöhemmin pitkäaikaisena pääministerinä toimineen Jens Stoltenbergin johtaessa AUF:ää 1980-luvun lopulla luovuttiin jopa Naton vastustamisesta (Stoltenbergistä itsestään tuli myöhemmin Naton pääsihteeri).[2]
1990-luvulla AUF alkoi ajaa ympäristöasioita huomattavasti ponnekkaammin kuin työväenpuolue, ja tämä ero on siitä lähtien leimannut nuorisojärjestön ja emopuolueen suhteita. Vuoden 1994 kansanäänestyksessä AUF vastusti jälleen EU-jäsenyyttä, ja jäsenyyttä ajanut emopuolue kärsi taas tappion.[2]
Vuonna 1995 paljastui, että AUF:n Oslon-paikallisosasto oli vääristellyt jäsenmääriään saadakseen enemmän rahallista tukea. Paljastuksen jälkeen asiaa alettiin tutkia laajemmin ja vastaavanlaisia käytäntöjä paljastui muistakin nuorisojärjestöistä, mutta vain AUF:n osalta ne johtivat tuomioihin.[2]
Utøya[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
AUF sai vuonna 1950 lahjoituksena Oslon luoteispuolella Tyrifjorden-järvessä sijaitsevan Utøyan saaren, jossa se on siitä lähtien järjestänyt koulutuksia ja leirejä.[3]
Heinäkuun 2011 terrori-isku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Norjan iskut 2011
AUF:n kesäleiri vuonna 2011 joutui äärioikeistolaisen terrori-iskun kohteeksi, ja saarella kuoli ammuskelussa 69 ihmistä sekä loukkaantui 66, pääosin nuoria AUF:n jäseniä.[3]
AUF on kuitenkin jatkanut kesäleirien järjestämistä Utøyalla, jonne on pystytetty iskun uhreja kunnioittava muistomerkki.[3] Vuonna 2021 kaksi terrori-iskusta selviytynyttä, Tonje Brenna ja Jan Christian Vestre, nousi ministereiksi Støren hallitukseen[4]. Myös nykyinen AUF:n puheenjohtaja Astrid Hoem oli Utøyalla iskun aikana[5]
Johtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Nøttveit, Andrea Rygg: Alle ungdomspartia mista medlemmar i 2020 – AUF og Raud Ungdom mista flest Framtida. 24.3.2021. Viitattu 9.1.2022. (norjaksi)
- ↑ a b c d e f g Halvorse, Terje & Notaker, Hallvard: AUF Store norske leksikon. 8.7.2021. Viitattu 9.1.2022. (norjaksi)
- ↑ a b c Halvorsen, Terje: Utøya Store norske leksikon. 13.7.2021. Viitattu 9.1.2022. (norjaksi)
- ↑ Frenker, Clarence: Här är Norges nya regering SVT Nyheter. 14.10.2021. Viitattu 9.1.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Fält, Erica: AUF-ledaren Astrid Hoem överlevde Utøya Aftonbladet. 21.7.2021. Viitattu 9.1.2022. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Järjestön kotisivut (norjaksi)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arbeidernes ungdomsfylking Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||
| ||||||