Apumatti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tässä artikkelissa käytetään algebrallista merkintätapaa kuvailemaan shakkisiirtoja.

Apumatti on shakkiongelma, jossa molemmat osapuolet toimivat yhdessä tavoitteena mustan matitus. Kaikkien siirtojen tulee olla normaalien shakkisääntöjen mukaisia. Eli jos musta tekee jollain siirrolla shakin valkean tulee reagoida siihen, vaikka he pelaavatkin ”samalla puolella”. Apumateissa musta yleensä siirtää ensin ja valkea jatkaa, ja viimeisellä valkean siirrolla mustasta tulee matti. Esimerkiksi kahden siirron apumatissa musta aloittaa, valkea jatkaa, musta siirtää ja valkea matittaa. Siksi myös mustan siirto merkitään ensin.

Z. Maslar
Die Schwalbe, 1981
abcdefgh
8
a6 valkea ratsu
g3 musta kuningatar
d2 valkea kuningas
g2 musta kuningas
d1 musta lähetti
8
77
66
55
44
33
22
11
abcdefgh
Apumatti kahdeksassa siirrossa..

Esimerkkiongelmassa on apumatti kahdeksassa siirrossa Z. Maslarilta (Die Schwalbe 1981). Ratkaisu on seuraava (Musta aloittaa):

1. Kf3 Kd3 2. Lb3 Kc3 3. Ke4+ Kd2 4. Kd4 Ke2 5. Kc3 Rb4 6. Kb2 Kd2 7. Ka1 Kc1 8. La2 Rc2#

Joskus myös valkea aloittaa siirtämään, mikä merkitään ongelmaan puolikkailla. Jos kyseessä on apumatti 2.5 siirrossa, valkea siirtää kolme ja musta kaksi kertaa. Apumatteja voi yhdistellä muihin shakkiongelmiin, kuten sarjasiirtoisiin. Niissä toinen osapuoli siirtää ensin tietyn määrän siirtoja ja lopuksi toinen matittaa yhdellä siirrolla.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen apumattiongelman julkaisi saksalainen suurmestari Max Lange saksalaisessa lehdessä vuonna 1854. Ongelma alkoi valkean siirrolla, ja siinä oli useita tapoja päästä samaan mattitilanteeseen. Tätä kutsutaan ongelmissa duaaliksi, jota pidetään ongelman arvoa laskevana tekijänä nykyisin. Yhdysvaltalainen shakkiongelmien tekijä Sam Loyd julkaisi ensimmäisen standardiapumatin Chess Monthly -lehdessä. Siinä musta aloitti ja se sisälsi yhden houkutuksen. Siinäkin oli yksi sivuratkaisu, mutta se oli silti paljon parempi kuin Langen ongelma. Tämä apumatti oli perusta nykyiselle apumattigenrelle. Apumatti on nykyään toiseksi suosituin shakkiongelmien muoto heti tavallisen matin jälkeen, eikä sitä enää lueta satushakin osaksi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Chris Feather, Black to Play (F. Chlubna, Vienna, 1994) – Yleinen katsaus apumatteihin.
  • Hilmar Ebert + Hans Gruber ”Top Helpmates” 1995, PDF-tiedostona: [1]
  • Hilmar Ebert + Hans Gruber ”Early Helpmates” 2001, PDF-tiedostona: [2]