Apu (1969)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Apu
Sisu, Kontio ja Apu
Sisu, Kontio ja Apu
Tyyppi Jäänmurtaja
Kotipaikka Helsinki (1969-2006)
Murmansk (2006-)
Tunnuskirjaimet OHMP
Aiemmat nimet Apu (1969–2006)
Dudinka (2006–)
Rakennustelakka Wärtsilä Helsingin telakka
Rakennusnumero 388
Tilattu 30. lokakuuta 1966
Kölinlasku 4. lokakuuta 1968
Vesillelasku 22. huhtikuuta 1969
Luovutettu 25. marraskuuta 1970
Tekniset tiedot
Pituus 86,52 m
Leveys 21,21 m
Syväys 7,30 m
Uppouma 4 890 t
Bruttovetoisuus 4 121 brt
Nettovetoisuus 1 237 nrt
Koneisto 3 x Wärtsilä Sultzer 8MH51
1 x Wärtsilä Sultzer 9ZH40/48
Akseliteho 10,7 MW
Nopeus 33 km/h
Nopeus 18 kn
Miehistö 25 (2008), 44 (2000), 64 (1970)

Apu (nyk. Dudinka, ven. Дудинка) on suomalainen jäänmurtaja, joka tilattiin vuonna 1966 samanaikaisesti sisaraluksensa Varman kanssa helpottamaan kauppamerenkulun kasvun murtajille aiheuttamaa työpainetta. Myös Ruotsin valtiolle 1969 luovutettu Njord on perusrakenteeltaan samanlainen alus. Samoin suomalainen vuonna 1963 valmistunut Tarmo ja Ruotsin 1964 valmistunut Tor kuuluvat samaan murtajaluokkaan.

Jäänmurtaja Apu myytiin Venäjälle vuonna 2006. Jäänmurtaja toimii sen ostaneen Norilski nikelin palveluksessa Jeniseijoella Dudinkassa Pohjois-Venäjällä. Katajanokan sataman alus jätti 18. syyskuuta 2006 jolloin se lähti 10 päivää kestävälle matkalle kohti Murmanskia.

Alus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäänmurtaja Avun kummina toimi kauppaministeri Grels Teirin puoliso, rouva Doris Teir. Seuraavan vuoden luovutustilaisuudessa merenkulkuhallitus julkisti tavoitteensa pitää myös Perämeren satamat normaalitalvina ympärivuotisesti liikennöitävinä; tämä tavoite on pystytty myös toteuttamaan.

Apu on ensimmäinen jäänmurtaja, jonka rakentamisessa on käytetty Rautaruukin terästä. Vuonna 1968 valmistunut Varma ja Apu ovat ensimmäiset suomalaismurtajat, jotka saivat helikopterikannen peräkannelleen jo rakennusvaiheessa. Jälkiasennuksena sellainen tehtiin ensimmäisenä Tarmoon. Jäätilanteen tiedustelulentoja varten helikopterikannet rakennettiin vanhoihin murtajiin vuosina 1964–1966.

Henkilökuntaa varten murtajassa on tilavat messit ja päivähuoneet sekä kaksi saunaa. Avun kotimaisuusaste on noin 80 prosenttia.

Koneisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dieselsähköisessä pääkoneistona on neljä Vaasassa valmistettua keskinopeaa Wärtsilä-Sulzer 8MH51 8-sylinteristä dieselmoottoria. Moottorien sylinterien halkaisija on 510 millimetriä, iskun pituus 550 millimetriä ja kokonaisteho kierrosnopeudella 365 r/min 10 165 kilowattia. Kukin moottori pyörittää omaa Strömbergin 2 400 kilowatin tehoista 400 voltin jännitteistä tasavirtageneraattoria. Tuotetulla sähköllä pyöritetään keulassa kahta 1 618 kilowatin ja perässä kahta 2 500 kilowatin Strömberg-potkurimoottoria.

Alusten erikoisuus on puolijohdetekniikalla toteutettu tehon ohjaus, jota ennen Varman rakentamista kokeiltiin tarkastusalus Saaristossa ja sen sisarlaiva Suunnassa. Kokemukset olivat niin hyviä, että järjestelmä tuli yleiseen käyttöön.

Apudieselit ovat Vaasassa valmistettuja Wärtsilä 614 T -moottoreita. Apugeneraattorit tuottavat 4 × 337 kilowatin teholla 380 V, 50 Hz vaihtovirtaa. Kallistusjärjestelmän kaksi pumppua voivat siirtää 35 sekunnissa 270 tonnia vettä murtajan toiselta puolelta toiselle. Hinausvintturi on Rauma-Repolan valmistetta.

Murtajan vaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apu Venäjällä

Apu avusti 22. maaliskuuta 1971 suomalaista, vuonna 1956 valmistunutta M/S Finnkraftia Ruotsin rannikolla. Lähes 20 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli kasasi jäitä ja Finnkraft juuttui jääkenttään saaden 2–3-metrisen repeämän kylkilevyihinsä. Apu irrotti laivan jäistä ja laiva pääsi omien pumppujensa varassa Uuteenkaupunkiin.

Yksi Avun päämoottori rikkoutui 18. maaliskuuta 1972 ja murtaja joutui olemaan koko kevättalven poissa liikenteestä. Koneen rikkoutuminen, vaikea jäätilanne ja sääennusteen lupaama kehno ilma vaikuttivat siihen, että merenkulkuhallitus päätti lopettaa laivojen avustamisen Kemin, Oulun ja Raahen satamiin.

Kun jäänmurtaja Hansen hinausvintturi rikkoutui Merenkurkussa, täytyi Avun lähteä pariksi viikoksi Saksaan tammikuussa 1982. Talven 1991–1992 Apu sen sijaan kellui koko talven Helsingissä, samoin kävi jäätalvena 1992–1993.

Vuonna 2002 Apu telakoitiin Vuosaaressa ja NMT 450-verkon lopettamisen vuoksi siihen asennettiin samalla Elsacom Global Star dial up -satelliittiviestintäjärjestelmä.

Vuonna 2006 Apu myytiin Venäjälle ja se jätti Suomen jäänmurtajalaivaston.

Valtiovierailuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1971 Apu joutui kesälläkin töihin, sillä Romanian presidentti Nicolae Ceaușescu teki juhannuksen jälkeisellä viikolla valtiovierailun Suomeen. Presidentin seurue tutustui ensin Valmetin Katajanokan telakkaan, josta Apu kuljetti presidentti Ceaușescun ja rouva Elena Ceaușescun Nesteen jalostamolle Sköldvikiin. Ulkoministerit Corneliu Mănescu ja Väinö Leskinen jätettiin Katajanokan rantaan vilkuttamaan. Merimatkan aikana presidentti Kekkonen haastatteli Yleisradion tarpeisiin murtajan päällikköä Tom Artelaa edellistalven jäätilanteesta, hinauksista ja hylkeenpyynnistä.

Samana vuonna Apu toimi kalastusseurueen tukialuksena Unkarin presidentti Pál Losonczin vieraillessa Suomessa elokuun lopulla. Aamutunneille venynyt illallinen ja saunominen jäänmurtajalla eivät tuoneet kalaonnea, sillä presidentti Kekkonen joutui toteamaan aamuisen kalaretken jälkeen: "Kalaa ei tullut, mutta sen sijaan saimme arvokkaita kokemuksia."

Itävallan liittopresidentti Franz Jonas vieraili Suomessa toukokuussa 1972. Hänen vierailuohjelmaansa kuului jäänmurtaja Avun ohjausharjoitus Suomen rannikkovesillä. Harjoitus jäi kuitenkin melko lyhyeksi, sillä liittopresidentti päätti luovuttaa ruorin perämiehen haltuun Avun lähestyessä Kustaanmiekan kapeaa salmea.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helsingin Sanomat 23.4.1969 s. 26 / 26.11.1970 s. 21 / 24.3.1971 s. 13 / 2.7.1971 s. 5 / 27.8.1971 s. 4 / 21.3.1972 s. 7 / 20.5.1972 s. 5 ja 9
  • Lloyd's register of shipping. Register of ships.
  • Merenkulkulaitoksen toimintakertomus 1982 s. 24 / 1991 s. 33
  • Merenkulkulaitoksen vuositilasto 1993 s. 27 /2002 s. 25
  • Navigator 1970:12 s. 38 / 1971:1 s. 19 ja 22 / 1971:5 s. 46
  • Uusi Suomi 23.4.1969 s. 22 / 26.11.1970 s. 13
  • Varustamoliikelaitos Finstashipin tiedote jm Avun myymisestä (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]