Apteekkimuseo, Joutsen apteekki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Apteekki Joutsen
Apteekki JoutsenView and modify data on Wikidata
Tyyppi Apteekki, farmaseuttinen museo, museo, rakennusView and modify data on Wikidata
Osoite Lapinlahdenkatu 1, 00810 Helsinki ja Lapinlahdenkatu 1a [1][2]View and modify data on Wikidata
Sijainti KamppiView and modify data on Wikidata
Perustettu ja [3][4]View and modify data on Wikidata
Lakkautettu [5]View and modify data on Wikidata
Koordinaatit 60°09′58″N, 24°55′55″E
Kartta
Apteekki Joutsen
Toimintansa lopettanut Joutsen apteekki elokuussa 2019.

Helsingin XII Joutsen apteekki oli Suomen viimeinen säilynyt jugendapteekki Helsingin Kampissa Lapinlahdenkadun ja Eerikinkadun kulmassa. Se lopetti toimintansa 30. huhtikuuta 2018.[6]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin XII apteekki perustettiin vuonna 1911 Keisarillisen senaatin määräyksellä. Helsingin neljänteen kaupunginosaan, Ruoholahteen oli toivottu omaa apteekkia jo 1890-luvulta alkaen. Joutsen apteekki, Apotek Svanen, avasi ovensa ensimmäistä kertaa marraskuun 17. päivänä 1912. Helsingin XII apteekin oikeudet sai apteekkari Henrik Heickell.[7]

Joutsen apteekki sijaitsee arkkitehti Selim Lindqvistin piirtämässä, vuonna 1908 valmistuneessa talossa Lapinlahdenkatu 1:ssä. Sen tiloissa oli aluksi olut- ja viinikauppa. Apteekki-interiöörin on suunnitellut arkkitehti Fr. Lüsch.[8] Vuosisadan alussa oli ryhdytty uudelleen käyttämään eläinten nimiä apteekkien nimissä järjestysnumeron lisäksi. Joutsen apteekin ulko-oven yläpuolelle on sijoitettu joutsenta esittävä lasimaalaus, jonka on tehnyt taistelumaalarina tunnettu Hugo Backmansson.[9]

Apteekkitoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apteekissa työskenteli aluksi apteekkarin lisäksi kaksi proviisoria ja yksi farmaseutti. Ensimmäinen naisfarmaseutti palkattiin vuonna 1917. Naisten lukumäärä kasvoi niin, että 1930-luvun lopulla henkilökunnasta naisia oli puolet.

Apteekin offisiinin takana oli pitkään rohdoskeittiö, materiaalihuone ja laboratorio. Kellareita oli kaikkiaan kolmetoista. Vesi-, sprii- ja happokellareiden lisäksi kellareita oli rohdoksia ja kasvikokoelmia varten sekä siirappeja, tinktuureja, salvoja ja öljyjä varten. Patenttilääkkeitä säilytettiin offisiinin yhteydessä olevassa pimeässä huoneessa.[7]

Apteekkimuseo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bengt Mattila aloitti Joutsen apteekin apteekkarina vuonna 1998. Ympäristöministeriö määräsi vuonna 1999 Joutsen apteekin 1900-luvun alun historiallisen interiöörin suojeltavaksi rakennussuojelulain ja asemakaavan mukaisesti.[10]

Apteekin toiminta oli tappiollista, jolloin apteekkari hankki vuonna 2013 apteekkioikeudet Töölössä sijaitsevaan Carelia-apteekkiin ja lupaa säilyttää Joutsenen itsellään sivuapteekkina.[11] Fimea ei kuitenkaan myöntänyt apteekkilupaa[12] Joutsenelle sivuapteekkina.

Helmikuussa 2014 kansanedustaja Pekka Haavisto jätti sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädylle kirjallisen kysymyksen apteekin tilanteesta ja maaliskuussa apteekkari Mattila luovutti Rädylle adressin, jonka allekirjoittaneet 3 537 ihmistä toivoivat apteekin pelastamista.[10]

Samana vuonna Mattila perusti apteekin alakertaan museon, joka esitteli sekä Joutsen apteekin että koko apteekkilaitoksen historiaa. Kokoelmissa on erilaisia käyttöesineitä, työvälineitä ja lääkepakkauksia.[13] Mattila luopui apteekista huhtikuun lopussa 2018, jolloin apteekin ja museon toiminta lakkasi.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]