Aproteles bulmerae
| Aproteles bulmerae | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Äärimmäisen uhanalainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Aproteles bulmerae Menzies, 1977 |
||||||||||||||||||
| Lajin levinneisyys | ||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
| |
Aproteles bulmerae on Papua-Uudessa-Guineassa elävä lepakkolaji. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin suomenkieliseksi nimeksi on huulihekko.[2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Täysikokoinen naaras voi painaa 600 grammaa.
[muokkaa] Levinneisyys
Lepakko löydettiin ensimmäistä kertaa 12 000 vuotta vanhoina fossiileina Simbun provinssista Papua-Uudesta-Guineasta. Vuonna 1975 niitä löydettiin elävinä Western-provinssista Luplupwintemin luolasta. Paikalliset sanoivat lepakkojen olevan runsaslukuisia. Kahden vuoden kuluttua joku tai jotkut, ilmeisesti metsästäjät, olivat tuhonneet yhdyskunnan. 1980-luvulla lepakkoja ei nähty ja niiden pelättiin kuolleen sukupuuttoon. Vuonna 1993 samasta luolasta löytyi kuitenkin 160 lepakon vahvuinen yhdyskunta.
Vuonna 1984 yksi yhdyskunta eli Sandaun provinssissa. Tämän lisäksi vain Eastern Highlandsin provinssista on löydetty yksi yhdyskunta.
[muokkaa] Elinympäristö
Lepakot elävät luolissa vuoristojen metsissä noin 1 800–2 400 metrin korkeudessa.
[muokkaa] Ravinto
Hampaiden rakenteista päätellen lajin ravinto koostuu ilmeisesti hedelmistä.
[muokkaa] Lisääntyminen
Lepakko ei ole seksuaalisesti aktiivinen kahden ensimmäisen elinvuotensa aikana eikä ilmeisesti lisäänny vielä kolmantena elinvuotenaan. Poikaset syntyvät huhtikuussa sokeina ja karvattomina.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Aproteles bulmerae IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) 2008. Viitattu 22.7.2010.
Sivulta puuttuu