Apgar-pisteet
Wikipedia
Apgar-pisteet kehitti vuonna 1952 yhdysvaltalainen lääkäri Virginia Apgar menetelmäksi, jolla voidaan arvioida vastasyntyneen kunto heti syntymän jälkeen minuutin, viiden minuutin ja 10–15 minuutin iässä. Kustakin ominaisuudesta, ärtyvyydestä, sydämen sykkeestä, hengityksestä, lihasjänteydestä ja väristä, annetaan 0–2 pistettä, ja enimmäismäärä on 10, jolloin vastasyntynyt on erinomaisessa kunnossa joko jo heti syntymän jälkeen tai tavallisimmin 10 minuutin kuluttua.[1]
| Merkki | 0 | 1 | 2 |
|---|---|---|---|
| Ihonväri | Sininen, kalpea | Punakka vartalo, siniset raajat | Kokonaan punakka |
| Hengitys | Puuttuu | Heikko itku, epäsäännöllinen hengitys | Hyvä voimakas itku, säännöllinen hengitys |
| Lihasjänteys | Veltto | Joitakin raajojen koukistuksia | Atiivista liikettä, raajat koukistuvat |
| Ärtyvyys | Ei vastetta | Valittaa (nenää arsytettäessä) | Itkee |
| Sydämen syke | Puuttuu | Hidas (alle 100 lyöntiä/min) | Yli 100 lyöntiä/min |
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Vastasyntynyt Avoin verkkomateriaali. Helsingin yliopiston Avoin yliopisto. Viitattu 26.6.2009.
