Anu Kantele-Häkkinen
| Anu Kantele | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1962 (ikä 61–62) |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | infektiosairauksien professori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Jyväskylän yliopisto (FK), Helsingin yliopisto (LL 1990, LT 1991) |
| Instituutti | Helsingin yliopisto |
| Aiheesta muualla | |
| Anu Kantele (researchportal.helsinki.fi) | |
Anu Maria Kantele-Häkkinen, usein muodossa Anu Kantele (s. 1962[1][2] Yhdysvallat) on suomalainen solubiologi ja lääkäri, jota työskentelee Helsingin yliopiston infektiosairauksien professorina. Lisäksi hän toimii vierailevana professorina Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa.[3]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kantele valmistui Jyväskylän yliopistosta solubiologiksi (FK), sitten Helsingin yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi (1990) ja tohtoriksi (1991).[4][2][5] Hänen englanninkielinen artikkeliväitöskirjansa (1990) oli otsikoitu Human immune response to oral typhoid vaccination reflected as circulating antibody-secreting cells.[1] Hän sai immunologian dosentin pätevyyden (2002), sisätautien erikoislääkärin (2003) ja infektiosairauksien erikoislääkärin pätevyyden (2005). Lisäksi hän sai lääkärikouluttajan erityispätevyyden (2010) ja infektiosairauksien dosentuurin (2010–). Hän on suorittanut myös trooppisten tautien diplomin (2011) ja matkailulääketieteen kansainvälinen tutkinnon (2011).[4][5]
Kantele on tutkinut muun muassa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita.[6] Hän johti suomalaistutkimusta, jossa asiaa selvitettiin.[6] Tutkimuksessa todettiin, että niitä saa Kaakkois-Asiassa, erityisesti Intiassa matkaileva ja sitä enemmän, jos on käyttänyt ripulin hoitoon antibiootteja, jolloin resistenttejä bakteereja saa 80 prosenttia sairastuneista.[7]
Vuonna 2017 hän johti ripulirokotetutkimusta Länsi-Afrikassa, Beninissä.[8] Rokotteen todettiin antavan 56 prosenttisen suojan ripulia vastaan.[9] Tutkimuksessa havaittiin myös, että rokote ehkäisee vakavaa ripulia siitä riippumatta, onko sen aiheuttaja etec vai joku muu.[10]
Kantele sai apurahan koronaviruksen tutkimiseen vuonna 2020.[11]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anu Kantele syntyi Yhdysvalloissa hänen isänsä Juhani Kanteleen toimiessa post doc-tutkijana Arkansasin yliopistossa (1960–1962); sittemmin isästä tuli Jyväskylän yliopiston fysiikan professori.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Anu Kantola: Human immune response to oral typhoid vaccination reflected as circulating antibody-secreting cells (PhD thesis/ University of Helsinki, ISBN 951-47-4221-4; julkaistu sarjassa Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, A, ISSN 0359-3584; 1990, 5) 1990. Helsinki: National Public Health Institute (teostiedot via kansalliskirjasto.finna.fi). Viitattu 19.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 19 maaliskuuta 2020), s. 267-268
- ↑ Arkistoitu kopioProfessori varoittaa suomalaismatkailijoita vakavasta terveysuhasta Ilta-Sanomat, iltasanomat.fi. 11.6.2015. Arkistoitu 2.2.2017. Viitattu 23.1.2017.
- ↑ a b Board of Trustees (Dr Anu Maria Kantele-Hakkinen (klikkaa auki)) cddrb.org. Viitattu 20.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Kantele, Anu. Sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Lääkärikeskus Aava, aava.fi. Viitattu 23.1.2017.
- ↑ a b Matkailija, täältä saat todennäköisimmin superbakteerin Studio55.fi. Viitattu 8.10.2017.
- ↑ Annikka Mutanen: Ihmelääke oli sadan vuoden laina. Helsingin Sanomat 23.1.2016 s. B 12-13
- ↑ Kiinnostaako rantaloma Afrikassa? 800 suomalaista lähetetään rokotetutkimukseen Beniniin yle.fi. 21.5.2017. Viitattu 8.10.2017.
- ↑ Joukko suomalaisia matkusti Länsi-Afrikkaan ripulitutkimukseen – iso osa sai ripulin, mutta rokote esti yli puolet vakavimmista ripulitaudeista Yle Uutiset. Viitattu 8.11.2020.
- ↑ Kun korona tuli, rokotetutkija Anu Kantele löysi itsensä taas suururakan kimpusta: ”Tappavampi aalto olisi voinut pyyhkäistä puolet ihmiskunnasta" www.terve.fi. 22.1.2021. Viitattu 21.8.2021.
- ↑ Ulla Ora: Apurahaa kymmenelle koronatutkimukselle – Tuloksista hyötyä ehkä jo tänä vuonna Mediuutiset. Viitattu 8.11.2020.
| ||||||||||||||
