Antroposofinen lääkintä
Antroposofinen lääkintä on Rudolf Steinerin (1861–1925) yhdessä Ita Wegmanin (1876–1943)[1] kanssa perustama uskomuslääkinnän muoto.[2] Se pohjautuu Steinerin spiritualistiseen oppiin, jota hän kutsui antroposofiaksi. Hoitomuotoja ovat mm. eurytmia, hieronnat ja lääkinnälliset valmisteet.[3]
Monet antroposofiset valmisteet ovat homeopaattisia eli niitä on laimennettu kymmenistä satoihin kertoihin, jolloin ne eivät sisällä vaikuttavaa ainetta juurikaan, eikä niillä ole merkitystä sairauden hoidossa.. Ne ovat usein vaarattomia paitsi käytettäessä vaikuttavan hoidon sijasta. Eräissä Euroopan maissa mistelivalmistetta on markkinoitu syöpäpotilaille, koska Steiner ilmoitti sen parantavan syöpää. Näyttöä vaikuttavuudesta ei ole mutta toisaalta uutteen injektoinnista on raportoitu haittavaikutuksia. Antroposofiaan kuuluu myös ajatus lastentautien karmallisesta tehtävästä ja siksi osa antroposofisen lääkinnän edustajista suhtautuu kriittisesti lasten rokottamiseen.[3][4]
Antroposofista lääkintää on kritisoitu siitä, että siihen kuuluvat spiritualistiset uskomukset edellisistä elämistä sairauksien aiheuttajina ja karmasta sairauden syynä ovat näennäistiedettä ja hoidot näyttöön perustumattomia.[5]
Nykyään antroposofista lääkintää harjoitetaan etenkin saksankielisissä maissa. Varsinaisia antroposofisen lääkinnän professuureja on Euroopassa kaksi: Witten/Herdecken yliopistossa Saksassa ja Bernin yliopistossa Sveitsissä. Norjassa, Englannissa ja Saksassa voi yliopistossa suorittaa tutkinnon antroposofisissa taiteellisissa terapioissa ja eurytmiaterapiassa.[6]
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antroposofisen lääkinnän ensiaskeleet otettiin jo ennen 1920-lukua. Rudolf Steiner opetti homeopaateilla omaa antroposofista ihmiskäsitystään ja suositteli hengentieteellisillä menetelmillä näkemiensä lääkeaineiden käyttöä ja valmistustapoja. Varsinaisesti antroposofinen lääkintä alkoi Ita Wegmanin perustettua oman klinikan Arlesheimiin Sveitsiin vuonna 1921.[7] Steiner vieraili klinikalla säännöllisesti, konsultoi potilaita ja suositteli eri hoitomuotoja.[8] Steiner myös luennoi hoitokäsityksistään useasti vuosina 1921–1925. Wegman julkaisi Steinerin kuoltua vuonna 1925 heidän yhdessä kirjoittamansa Grundlegendes für eine Erweiterung der Heilkunst nach geisteswissenschaftlichen Erkenntnissen -teoksen.[9]
Steinerin kuoleman jälkeen Wegmanin asema ja vaikutusvalta antroposofisessa liikkeessä heikkenivät. Etenkin ristiriidat Rudolf Steinerin lesken Marie Steinerin kanssa olivat ilmeiset. Wegman pakotettiin eroamaan Antroposofisen Seuran neuvostosta vuonna 1936 mutta hän kykeni jatkamaan työtään lääkinnän parissa.[10] Wegmanin ja Steinerin perustaman rohdos- ja kosmetiikkayhtiö Weledan liikevaihto on noin 440 miljoonaa euroa.
Vuonna 1976 antroposofinen lääkintä otettiin Saksassa sääntelyn piiriin. Saksassa heilpraktiker-nimikkeellä toimivilla kansan- ja henkiparantajilla on ollut virallinen asema vuodesta 1939, mikä on edistänyt myös antroposofisen lääkinnän asemaa.[11]
1990-luvulla Witten/Herdecken yliopisto Saksassa perusti antroposofisen lääkinnän professuurin. Uskomuslääkinnän ottaminen opetusohjelmaan herätti kritiikkiä.[12]
Vuonna 2012 Aberdeenin yliopisto harkitsi holistisen terveydenhoidon professuurin perustamista. Sen olisi kustantanut myös Witten/Herdeckeä rahoittanut Software AG yhdessä antroposofisen liikkeen kanssa. Yliopiston hallitus kuitenkin kieltäytyi ottamasta rahoitusta vastaan eikä virkaa perustettu.[12]
Hoitomuodon perusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antroposofisen lääkinnän asema on epäselvä sikäli, että sitä toisaalta markkinoidaan täydentävänä hoitona ja toisaalta kyseessä on terveydenhoitoa korvaava hoitomuoto, jonka tietokäsitys poikkeaa näyttöön perustuvasta hoidosta.[13] Steiner ilmoitti saavansa tietonsa selvänäkemällä suoraan astraalitasolla olevista akaasisista aikakirjoista. Hän piti tiedonhankintatapaa hengentieteellisenä. Tältä pohjalta hän esitti ihmisen koostuvan eri tasoista (fyysinen ruumis, eetteriruumis, astraaliruumis ja ego). Steiner näki yhteyksiä taivaankappaleiden, kasvien, mineraalien ja ihmisen elimien välillä ja ilmoitti, että esimerkiksi Merkurius, elohopea ja ihmisen keuhkot ovat yhteydessä.[14] Ajatus liittyy 1800-luvun lopussa vaikuttaneeseen teosofiaan, jossa sekoittuivat astrologia, perinteinen esoteria ja alkemia sekä Englannin siirtomaavalta Intiasta omaksutut uskonnolliset vaikutteet sekä muodissa olleet yliaistilliset yhteydenotot henkimaailmaan. Antropofinen lääkintä hyväksyy, että ihmisellä ja taivaankappaleilla ajatellaan olevan yhteinen ”kehitystie”, mikä selittää mineraalien ja astrologian osuuden hoidossa.[15]
Täydentävän terveydenhoidon professori Edgar Ernstin mukaan antroposofiseen lääkintään kuuluvat käsitykset ovat nykynäkökulmasta hyvin epätodennäköisiä ja epäuskottavia. Sairauksien pitäminen välttämättöminä karmallisina siirtymäriitteinä saattaa johtaa hoidon laiminlyöntiin tässä elämässä. Myös Steinerin näkemykset eri elimien tarkoituksesta ja toimintaperiaatteista, kuten että sydän ei pumppaa verta vaan että verenkierto toimii mystisen voiman vaikutuksesta, ovat herättäneet hämmennystä.[16]
Menetelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomattava osa antroposofisesta lääkinnästä perustuu homeopatiaan. Siinä ajatuksena on, että valittu lähtöaine potensoidaan eli laimennetaan rytmikkästi ravistamalla yleensä veteen, etanoliin tai laktoosiin useita kertoja. Lopullisessa valmisteessa vaikuttavaa ainetta ei enää ole. Diagnostiikka on homeopatiassa kuitenkin erilainen kuin antroposofisessa lääkinnässä.[17]
Steinerin näky misteliuutteesta syöpähoitona on arvioitu perustuvan myös homeopatiassa omaksuttuun ajatukseen, että sama parantaa samaa.[3] Misteli on loiskasvi, joka lopulta tappaa isäntäkasvinsa, minkä pohjalta on rakentunut assosiaatio syöpään. American Cancer Societyn mukaan misteliuute ei vaikuta syöpään.[18] Sen markkinoinnilla ja käytöllä on saksankielisissä maissa pitkä historia.[19]
Antroposofisen lääkinnän käyttämisestä terveydenhoitoa korvaavana menetelmänä pidetään esimerkkinä steinerkoulujen alhaista rokotuskattavuutta.[14] Vuonna 1999 julkaistun ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vain 18% steinerkoululaisista oli rokotettu tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia vastaan. Saksan vuoden 2003 tuhkarokkoepidemian lähtöpaikaksi todettiin steinerkoulu.[14][20] Kaliforniassa vuonna 2008 steinerkoulussa levinnyt hinkuyskä pakotti koulun väliaikaiseen sulkemiseen. Antroposofian mukaan sairauksilla on karmallinen tarkoitus. Niiden estäminen esimerkiksi rokottamalla vaikuttaisi häritsevästi jälleensyntymien ketjuun.[5]
Muita antroposofisia hoitomuotoja ovat eurytmia, antroposofinen psykoterapia, sielullisia voimia tukeva rytminen hieronta, äänenmuodostus- sekä kuvataide- ja muovailuterapia.[21]
Antroposofiset lääkevalmisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antroposofiset lääkevalmisteet sisältävät lähinnä luontoperäisiä aineita mineraaleista, kasveista tai eläimistä. Ne valmistetaan eri pitoisuuksina eri käyttö-/antotapoja varten: ulkoisesti, suun kautta tai ihonalaisina injektioina. Osa valmisteista on samankaltaisia rohdosvalmisteiden kanssa ja osa on valmistettu noudattaen homeopaattisten farmakopeoiden ohjeita.[22] Valmistustavasta riippumatta varsinaiset "antroposofiset" valmisteet (Anthroposophic Medicinal Products) on tuotettu antroposofisen farmasian näkemyksen mukaisesti.[23]
Antroposofinen lääkintä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Terveellisten elämäntapojen ja rohdoskasvien puolestapuhuja Toivo Rautavaara (1905–1987) luennoi myös homeopaattisesta ja antroposofisesta lääkinnästä.[24] Suomessa antroposofista lääkintää edustavat:
- Suomen antroposofisen lääketieteen lääkäriyhdistys (Sally) ry[25]
- Antroposofisen lääketieteen yhdistys (ALY) ry[26]
- Antroposofisen terapian yhdistys (Anty) ry.
- Suomen eurytmiaterapeutit (Set) ry
Eurytmiaterapeuttien ammattiyhdistys, Suomen eurytmiaterapeutit ry, perustettiin syksyllä 2011.Yhdistys ylläpitää jäsenistön ammattitaitoa järjestämällä vuosittain useita jatkokoulutus- ja luentotilaisuuksia. Yhdistys kuluu lisäksi kansainväliseen kuvataideterapeuttien ja eurytmiaterapeuttien yhteiseen järjestöön International Federation of Anthroposophic Arts and Eurythmy Therapies sekä työskentelee kansainvälisen International Eurythmy Therapy Forum -järjestön kanssa.
ALYn jäseninä on monenlaisia terapeutteja sekä "antroposofinen yleislääkäri" Tarja Furu.[27] Furu sanoi, että hänen lapsensa saavat MPR-rokotteen vasta teineinä, kun heidän lohjalaisessa steinerkoulussaan oli tuhkarokkoa ja puolet oppilaista osoittautui rokottamattomiksi. Furu myös väittää olevan tutkimusnäyttöä, että misteli on vähentänyt kasvainten kasvua. Professori Juhani Knuutin mukaan näyttö on heikkoa.[28]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ita Wegman Institut für Anthroposophische Grundlagenforschung (www.wegmaninstitut.ch)
- ↑ Gunver S. Kienle, Helmut Kiene, Hans Ulrich Albonico: Anthroposophische Medizin: Health Technology Assessment Bericht – Kurzfassung. Forschende Komplementärmedizin / Research in Complementary Medicine, 2006, nro 2, s. 7–18. doi:10.1159/000093481. ISSN 2504-2092. Artikkelin verkkoversio. english
- ↑ a b c Edzard Ernst: Mistletoe as a treatment for cancer. BMJ : British Medical Journal, 23.12.2006, nro 7582, s. 1282–1283. PubMed:17185706. doi:10.1136/bmj.39055.493958.80. ISSN 0959-8138. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Manifestations/Karma: Lecture: Karma of the Higher Beings wn.rsarchive.org. 2016. Viitattu 28.10.2017.
- ↑ a b Paul A. Offit: Deadly Choices: How the Anti-Vaccine Movement Threatens Us All. Basic Books, 2010-12-28. ISBN 9780465023561. Teoksen verkkoversio (viitattu 28.10.2017). en
- ↑ CAMbrella, The Roadmap for European CAM Resarch www.cambrella.eu, https://phaidra.univie.ac.at/view/o:300096 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Klinik Arlesheim AG - Dimme GmbH: Home www.klinik-arlesheim.ch. 26.10.2017. Viitattu 28.10.2017. (saksaksi)
- ↑ Margarete and Erich Kirchner-Bockholt: RUDOLF STEINER’S MISSION AND ITA WEGMAN. Rudolf Steiner Press, 2016-04-04. ISBN 9781855845275. Teoksen verkkoversio (viitattu 28.10.2017). en
- ↑ Steiner, Rudolf und Wegmann, Ita: [http://anthroposophie.byu.edu/schriften/027.pdf Grundlegendes zur Erweiterung der Heilkunst. Nach geisteswissenschaftlichen Erkenntnissen] anthroposophie.byu.edu. 1925.
- ↑ Sergei O. Prokofieff: May Human Beings Hear It!: The Mystery of the Christmas Conference. Temple Lodge Publishing, 2004. ISBN 9781902636535. Teoksen verkkoversio (viitattu 28.10.2017). en
- ↑ Anthroposophic medicine in Germany | CAM Regulation nafkam-lovgivning.uit.no. Viitattu 28.10.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Robin McKie, Laura Hartmann: Holistic unit will 'tarnish' Aberdeen University reputation The Observer. 28.4.2012. Viitattu 28.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Ernst, E.: Anthroposophy: A risk factor for noncompliance with measles immunization. The Pediatric Infectious Disease Journal. 30 (3): 187–9, 2011.
- ↑ a b c Ernst, E: Anthroposophic medicine: A critical analysis. MMW Fortschritte der Medizin. 150 Suppl 1: 1–6, .
- ↑ Untitled Document www.antroposofinenlaaketiede.fi. Viitattu 28.10.2017.
- ↑ Rudolf Steiner's Quackery www.quackwatch.org. Viitattu 28.10.2017.
- ↑ Antroposofiset lääkkeet - Antroposofisen lääketieteen yhdistys ry www.alysivut.fi. Viitattu 28.10.2017.
- ↑ Ades, TB: Mistletoe. American Cancer Society Complete Guide to Complementary and Alternative Cancer Therapies (2nd ed.), 2009. American Cancer Society.
- ↑ Alex de Giorgio, Justin Stebbing: Mistletoe: for cancer or just for Christmas?. The Lancet Oncology, 1.12.2013, nro 13, s. 1264–1265. PubMed:24275128 24275128, 24275128. doi:10.1016/S1470-2045(13)70560-6. ISSN 1470-2045. Artikkelin verkkoversio. English
- ↑ Hall, Alan: Anti-vaccine town struck by measles epidemic. The Times, 6 March 2002.
- ↑ Antroposofinen lääketiede - Antroposofisen lääketieteen yhdistys ry www.alysivut.fi. Viitattu 28.10.2017.
- ↑ Homeopaattiset ja antroposofiset valmisteet. Fimea.
- ↑ Anthroposophic Pharmaceutical Codex AMP 3rd Edition
- ↑ Laitinen, Janne: Steinerin henki elää. Suomen Kuvalehti, 7/2021.
- ↑ http://www.antroposofinenlaaketiede.fi
- ↑ http://www.alysivut.fi
- ↑ Yhteystiedot 7.6.2017. Antroposofisen lääketieteen yhdistys. Arkistoitu 7.7.2017. Viitattu 22.2.2021.
- ↑ Steinerin henki elää (7/2021, sivut 40-41) Suomen Kuvalehti. 19.2.2021.