Antonie Pannekoek

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Antonie (Anton) Pannekoek (2. tammikuuta 1873 Vaassen28. huhtikuuta 1960 Wageningen) oli tunnettu alankomaalainen tähtitieteilijä, joka kannatti marxilaista näkökantaa. Hänestä tuli myöhemmin tunnettu marxilainen kirjoittaja.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antonie Pannekoek opiskeli fysiikka ja matematiikkaa vuodesta 1891 lähtien ja jo ennen yliopiston aloittamista, hän oli erittäin kiinnostunut tähtitieteestä ja varsinkin Pohjantähden liikkumisesta. Hän kirjoitti ensimmäisen artikkelinsa, On the Necessity of Further Researches on the Milky Way, opiskelijana. Muutama vuosi opiskelujensa jälkeen Pannekoek aloitti työt Leidse Sterrewachtin observatoriossa, jossa hän kirjoitti lopputyönsä.

Luettuaan Edward Bellamyn Yhdenvertaisuus -teoksen, Pannekoekista tuli vakuuttunut sosialisti ja hän alkoi opiskella ja tutkia Karl Marxin teorioita. Pian Pannekoekista tuli tunnettu marxilainen kirjoittaja, jonka tekstejä julkaistiin alankomaalaisissa ja saksalaisissa lehdissä. Tyytymättömyys työhön observatoriossa sai hänet muuttamaan Berliiniin, missä hänestä tuli Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen rahoittaman koulun luennoitsija. Hänen radikaalit ajatuksensa saivat hänet pian vaikeuksiin Saksan hallituksen ja ammattiliittojen kanssa. Pannekoek ei tosin ollut yksin radikaalien ajatuksiensa kanssa.

Hän oli Alankomaissa lomalla, kun ensimmäinen maailmansota puhkesi ja siten esti häntä palaamasta Saksaan. Saksasta poissa ollessaan hän alkoi opettaa kemiaa ja tiedettä Alankomaissa. Vaikka Leidse Sterrewacht halusi Pannekoekin takaisin observatorioon töihin, niin hallituksen vastustus esti tämän hänen marxilaisten näkemystensä takia. Sen sijaan Amsterdamin kaupunginvaltuusto nimitti hänet Amsterdamin yliopistoon, aluksi vain osa-aika töihin professoriksi, ja myöhemmin vuonna 1923 hänestä tuli virallinen professori.

Tähtitiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pannekoek alkoi opiskella tähtien levittäytymistä linnunradassa kuin myös galaksin rakennetta. Myöhemmin hän kiinnostui tähtien luonteesta ja evoluutiosta. Näiden opiskelujen takia häntä pidetään astrofysiikan löytäjänä.

Teoreettisesta työstänsä huolimatta hän lähti monille tutkimusmatkoille tarkkaillakseen auringon pimennystä ja tähtien valontaittumista. Vuonna 1926 hän lähti tutkimusmatkalle Jaava-saarille kartoittaakseen eteläisiä tähtikuvioita. Pannekoek oli myös kiinnostunut astronomian historiasta ja hänen kirjansa nimeltään A history of Astronomy julkaistiin englanniksi ja hollanniksi.

Hänen työnsä galaktisessa rakenteessa, astrofysiikassa ja astronomian historiassa saavutti kansainvälistä mainetta, mikä johti siihen, että hän voitti kunnioitetun oppiarvon Harvardin Yliopistosta vuonna 1936. Lisäksi hän sai 1951 vuonna Royal Astronomical Societyn kultamitalin, jonka muun muassa Stephen Hawking ja Albert Einstein ovat saaneet. Luultavasti suurimman saavutuksensa ja kunnian Pannekoek saavutti, kun kuussa oleva kraatteri nimettiin Pannekoekin Kraatteriksi hänen mukaan. Myös asteroidi 2378 Pannekoek nimettiin hänen mukaansa.

Tähtitieteellinen instituutti Amsterdamin Yliopistossa, missä Pannekoek toimi rehtorina, kantaa vieläkin hänen nimeään.

Vasemmistokommunismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuna marxilaisena teoreetikkona Pannekoek oli yksi vasemmistokommunismin (engl. council communism) perustajista ja radikaalivasemmiston johtohahmo Alankomaissa ja Saksassa.

Hänet tunnettiin parhaiten kirjoituksistaan työntekijöidenvaltuustoissa. Hän piti näitä uusia organisaation muotoja kykenevinä poistamaan rajoitukset vanhoista työväenliikkeistä, ammattiliitoista ja sosiaalidemokraattisista puolueista. Hän perusti teoriansa Venäjän vallankumoukseen, jota hän pitää käytännön kokemuksena. Pannekoek väitti, että työntekijöiden tulisi saavuttaa vallankumous ja siirtyminen kapitalismista kommunismiin demokraattisesti järjestäytyneissä työntekijöidenvaltuustoissa. Hän kritisoi anarkismia, sosiaalidemokratiaa, Leniniä ja leninismiä. Hänen analyysinsa Venäjän vallankumouksen epäonnistumisesta tuli vasta kun, Lenin ja bolshevikit tulivat valtaan. He lamauttivat Neuvostoliiton. Työntekijöidenneuvostojen sijaan bolshevikit ottivat vallan omalle puolueellensa, joka Pannekoekin näkemyksen mukaan johti bolshevikkien instituution uudeksi hallitsevaksi luokaksi. Hän kirjasi kriittiset näkemyksensä Leninistä ja leninismistä vuonna 1938 kirjaan nimeltä Lenin als filosoof : een kritische beschouwing over de filosofische grondslagen van het Leninisme.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]