Anton LaVey

Wikipedia
Ohjattu sivulta Anton Szandor LaVey
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pentagrammeja Stanislas de Guaitan teoksesta “La Clef de la Magie Noire”, joita LaVey käytti teoksissaan.

Anton Szandor LaVey, oikealta nimeltään Howard Levey[1] (11. huhtikuuta 193029. lokakuuta 1997) oli yhdysvaltalainen nykyaikaisen satanismin aatteellinen johtaja ja nykyajan tunnetuimpia satanisteja.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Elämä

LaVey syntyi Chicagossa, Illinoisissa mutta varttui Kaliforniassa. Hänen perheensä oli ranskalais-elsassilais-saksalais-venäläis-romanialaista syntyperää. Hänen vanhempansa ja muut sukulaisensa olivat tavallisia ihmisiä – toisin kuin LaVey itse halusi vakuutella.

LaVey piti itseään aina jumalattomana ja järjenkäytön edustajana, joka ei uskonut sen enempää persoonalliseen jumalaan kuin saatanaankaan. Saatana oli hänelle villin elämänvoiman vertauskuva hieman samaan tapaan kuin Dionysos kreikkalaisille. Keskeisimpänä vaikuttajana hänelle ja koko satanistiliikkeelle oli 1900-luvun vaikuttavimpana pidetty maagikko Aleister Crowley. Kirjoituksissaan hän myötäili nietzscheläisiä yli-ihmisihanteita. LaVeyn tärkeimmät teokset ovat Saatanallinen Raamattu (Satanic Bible) ja Satanic Rituals.

LaVey toimi monissa ammateissa – poliisin valokuvaajana, eläinten kouluttajana sirkuksessa ja varietee-pianistina. Hän harjaantui myös eteväksi muusikoksi, mikä avasi hänelle tien Hollywoodin moniin seurapiireihin. LaVey tuli 1960-luvulla tunnetuksi omalaatuisten juhlien järjestäjänä. Näitä juhlia, joissa tehtiin paljon sellaista mikä ei ollut hyvien tapojen mukaista, hän alkoi kutsua Saatanan kirkon tilaisuuksiksi.

Vuonna 1966 LaVey virallisti Saatanan kirkon ja toimi sen ylipappina kuolemaansa asti 1997. LaVey oli Marilyn Mansonin hyvä ystävä ja teki hänestä Saarnaajanlähde?. Vuosikymmenien myötä Saatanan kirkosta on muotoutunut kansainvälinen satanismia edustava järjestö, jolla on jäseniä eri puolilla maailmaa. Se on ensimmäinen kirkko maailmassa, joka nykyaikana keskittyi satanismin uskonnollisen ajattelun esittämiseen ja Saatanan näkemiseen luonnollisuuden ja individualismin vertauskuvana. LaVeyn filosofia on tiivistetysti ilmaistu niin sanotuissa Yhdeksässä saatanallisessa julkilausumassa, jotka kuuluvat:

  1. Saatana edustaa nautintoa pidättyväisyyden sijaan!
  2. Saatana edustaa elintärkeää konkreettisuutta hengellisen haihattelun sijaan!
  3. Saatana edustaa tahriintumatonta viisautta tekopyhän itsepetoksen sijaan!
  4. Saatana edustaa ystävällisyyttä sen ansaitseville rakkauden kiittämättömiin haaskaamisen sijaan!
  5. Saatana edustaa kostoa toisen posken kääntämisen sijaan!
  6. Saatana edustaa vastuuta vastuussa oleville psyykkisistä vampyyreista huolehtimisen sijaan!
  7. Saatana edustaa ihmistä vain yhtenä eläimistä, toisinaan parempana, useammin huonompana kuin nelijalkaisia, koska hän on "jumalallisen hengellisen ja älyllisen kehityksensä" ansiosta tullut eläimistä häijyimmäksi!
  8. Saatana edustaa kaikkia niin kutsuttuja syntejä, koska ne kaikki johtavat ruumiilliseen, älylliseen tai emotionaaliseen mielihyvään!
  9. Saatana on ollut paras ystävä joka kirkolla on koskaan ollut, koska Hän on pitänyt sen toiminnassa kaikki nämä vuodet!

Näiden lisäksi LaVey määritteli "Yhdeksän Saatanallista Syntiä" ja "Maan Yksitoista Saatanallista Sääntöä".

[muokkaa] Kirjallisuutta

[muokkaa] Viitteet

  1. Lachman, Gary Valentine: Tajunnan alkemistit. Helsinki: Like, 2003. ISBN 952-471-207-5.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Kirjoitusjärjestelmät
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä