Anton Karl Otto Malin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Anton Karl Otto Malin (21. maaliskuuta 1863 Pori26. marraskuuta 1932 Hämeenlinna) oli suomalainen Viipurin hovioikeuden presidentti ja senaattori.

Malinin vanhemmat olivat värjäri Matias Malin ja Amanda Lovisa Hagner. Hän pääsi ylioppilaaksi 1880 Hämeenlinnan normaalilyseosta ja suoritti Helsingin yliopistossa yleisen oikeustutkinnon 1883. Malin sai varatuomarin arvon 1885.

Malin oli Turun hovioikeudessa kanslistina 1890–1891, reistraattorina 1891–1892, ylimääräisenä viskaalina 1892–1894, notaarina 1894–1897, varakanneviskaalina 1897–1898, sihteerinä 1898–1899 ja asessorina 1899–1900. Hän oli sitten Euran tuomiokunnan tuomarina 1900–1903 ja Turun hovioikeudessa hovioikeudenneuvoksena 1903–1904 ja varapresidenttinä 1904. Malin oli Suomen senaatin oikeusosastolla senaattorina 1904–1905 ja 1909–1911. Välillä Malin toimi asianajajana Raumalla 1906–1909 koska hän joutui vanhasuomalaisena myöntyväisyyssuunnan kannattajana eroamaan senaatista vuoden 1905 suurlakon jälkeen. Viipurin hovioikeuden presidenttinä Malin oli 1911–1917. Hän joutui eroamaan tästä virasta koska vuonna 1913 Malin oli ollut ainoa Viipurin hovioikeuden jäsen jota ei ollut tuomittu Pietarin piirioikeudessa vankeuteen yhdenvertaisuuslain vastustamisesta. Viimeksi Malin oli Hämeenlinnassa asianajajana 1917–1920 ja Hämeen läänin lääninhallituksen ylimääräisenä esittelijänä 1920–1930.

Malin oli naimisissa vuodesta 1890 Ellen Charlotta Malinin kanssa.[1][2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]