Antilooppijänis

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Antilooppijänis
Antelope Jackrabbit.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Jäniseläimet Lagomorpha
Heimo: Jänikset Leporidae
Suku: Jänikset Lepus
Laji: alleni
Kaksiosainen nimi
Lepus alleni
Mearns, 1890
Levinneisyyskartta
Antilooppijäniksen levinneisyys
Antilooppijäniksen levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Antilooppijänis Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Antilooppijänis Commonsissa

Antilooppijänis (Lepus alleni) on pohjoisamerikkalainen jänislaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antilooppijänis kasvaa 45–60 sentin pituiseksi, jonka jatkeeksi vielä 2,5–10 sentin pituinen häntä. Jäniksen etujalat kasvavat 10–20-senttisiksi ja takajalat 20–30-senttisiksi. Nimensä jänis on saanut jalkojensa mukaan, tarkemmin sanoen afrikkalaisten nopeasti liikkuvien ja loikkivien antilooppien mukaan. Jäniksen korvat kasvavat 5–20-senttisiksi. Korvien tehtävänä ei ole ainoastaan kuulon tehostaminen, vaan myös lämmönsäätely.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensisijaisesti antilooppijänistä tavataan Yhdysvaltojen lounaisosissa. Tiheimmiten se elää Arizonan osavaltiossa, mutta laji on levinnyt myös New Mexicoon, Kaakkois-Kaliforniaan sekä osittain myös pohjoiseen Meksikoon. Elinympäristöiksi antilooppijänikselle kelpaavat hyvin erilaiset asuinalueet. Sitä tavataan ruohoisilta kukkuloilta tai tasangoilta. Niitä elää kuitenkin myös Yhdysvaltojen lounaisosien aavikoilla sekä kaupungistuneilla alueilla, johon ne ovat sopeutuneet hyvin.

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antilooppijänis on yöeläin ja ruokailee lähinnä myöhään illalla ja varhain aamulla. Se on hiljainen eläin, joka harvoin ääntelee lukuun ottamatta huutoa sen ollessa hädässä. Kolojen kaivamisen sijaan se vaaran uhatessa luottaa ennemmin nopeaan juoksutaitoonsa. Erikoista antilooppijäniksessä on se, että se voi antaa signaaleja antilooppien tavoin nostamalla takapuolensa valkoisia karvoja. Näitä signaaleja annetaan silloin, kun jänis juoksee saalistajaa karkuun.

Sadekausina, joita on kaksi vuodessa, jänis syö tuoretta heinää. Kuivina kausina ravinto koostuu kaktuksesta ja mesquite-pensaasta. Veden juonti on jänikselle lähes tarpeetonta, sillä se saa kaiken tarvitsemansa nesteen syömistään aavikkokasveista.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naaraat synnyttävät usein alle vuoden ikäisinä, ja lisääntyminen jatkuu vuoden ympäri. Pesue syntyy joka vuosi ja pesueen koko on 2–4 poikasta.

Alalajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antilooppijäniksellä on kaksi alalajia:

  • Lepus alleni alleni
  • Lepus alleni tiburonensis

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lepus alleni IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)