Antiikin Kreikan tekniikka
Antiikin Kreikan tekniikka viittaa antiikin aikaisen Kreikan ja sen vaikutuspiirissä olleen hellenistisen maailman tekniikkaan ajanjaksolla alkaen noin 500 eaa. ja sulautuen sitten vähitellen antiikin Rooman tekniikkaan.
Antiikin Kreikan yhteiskunta ja tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antiikin kreikkalaisten suhtautuminen tekniikkaan oli kaksinainen. Tuotannossa ja kaupankäynnissä tekniikkaa sovellettiin runsaasti. Tunnettuja ovat öljyjen ja viinien kuljetukseen kehitetyt amforat ja erityisen taidokkaasti tehty keramiikka. Maanviljelyssä otettiin käyttöön rautakärjellä varustettu aura. Tästä huolimatta arvostetuimmat kansalaiset olivat teoreetikoita, joita kiehtoi erilaisten ideoiden, teoreemojen ja matematiikan kehitys. Sen sijaan näiden soveltaminen käytäntöön ei heitä juurikaan kiehtonut. Syynä oli paljolti kreikkalaisen yhteiskunnan rakenne, jossa tuotantotyö kuului orjille. Luonnonfilosofia, jota toisinaan pidetään tieteen edeltäjänä, syntyi Kreikassa vuoden 1000 eaa. tienoilla. Silloin alettiin pohtia matematiikkaa, geometriaa ja tulen ominaisuutta. Aristoteles on tästä tunnettu, mutta hänkin hyödynsi Thaleen (600 eaa.) ja muiden esisokraatikkojen aikaisempia ajatuksia. Pythagoraan (582–500 eaa.) koulukunta kehitti geometrian perusteet, joiden jälkeen tulivat Eukleideen (noin 300 eaa.) työt. Demokritos (noin 470 eaa.) pohti aineen atomaarista olemusta.[1][2]
Kauppa, merenkulku ja sodankäynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Laivanrakennus välimerellä
Kreikan ja Egeanmeren alueen kulttuurille ominaista oli merkittävä kaupankäynti niin egyptiläisten kuin Kaksoisvirranmaan kanssa samoin kuin pohjoistenkin kansojen, josta merkkinä ovat Kreikasta löydetyt Itämeren meripihkasta tehdyt korut. Kaupankäyntiä edistämään lyötiin kolikoita. Sotamenestys persialaisia vastaan perustui paljolti laivastoon.[3] Thales opetti merenkulkijoille suunnistusta tähtien avulla, ja Thaleen oppilas Anaksimandros piirsi ensimmäisen silloin tunnetun maailmankartan. 700-luvulla rakennettiin ensimmäiset kolmisoudut. Aleksanteri Suuren valloitusten jälkeen syntyi yhtenäinen helleeninen kulttuuri, jolla oli suoria vaikutuksia myöhempään länsimaiseen kulttuuriin.[4]
Hellenistinen ajanjakso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teknologinen edistys oli nopeimmillaan hellenistisellä ajalla. Heron Aleksandrialainen (noin 10–70) kehitti ensimmäisiä höyrykoneita (pyörivän höyryturbiinin), nostureita, dioptra-nimisen suorakulman mittalaitteen, puristimia, suihkulähteen ja monia muita laitteita.[5] Näistä on säilynyt tietoja Heronin omissa kirjoituksissa, kuten Pneumatiká, jossa kuvataan muun muassa urut ja paloruisku. Automatopoietike-teoksessa (suom. 'Automaattinen valmistus') kerrotaan liikkuvista pienoismalleista ja nukeista. Mekhaniká-teoksessa kuvataan pylpyröitä, taljajärjestelyjä, vintturia, ruuvia, vipua ja kiilaa.[6] Kreikkalaiset kehittivät jatkuvan sotimisensa myötä monenlaista sotateknologiaa, joista tunnettu on Arkhimedeen keksimä polttopeili. Arkhimedeen koneista tunnetuin on Arkhimedeen ruuvi.[7]
Galenos (130–210) kehitti lääketieteen periaatteet, joita sovellettiin tuhat vuotta. Laskentamenetelmiä käytettiin muun muassa heittokoneiden kaliiberien laskentaa, mutta tämä kaava perustui enemmän kokemukseen kuin fysikaalisten suureiden ymmärtämiseen. Vaikka mekaanisten koneiden kehitys edistyi, näitä ei paljoakaan käytetty ihmisten elintason nostamiseen.[8] Kreikkalaisen tieteen ja tekniikan merkitys myöhemmälle kehitykselle oli kuitenkin merkittävä, kun teoriat ja taidot siirtyivät roomalaisten kautta Eurooppaan.[9]
Aleksandrian kirjaston järjestäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aleksandriaan muodostui tieteen ja tekniikan keskittymä, kun kuningas Ptolemaios I perusti sinne Aleksandrian kirjaston 300-luvulla eaa. Se toimi osana tiedon luomiselle omistettua laitosta nimeltä Museion. Ptolemaios III määräsi kaikki kaupungissa vierailevat luovuttamaan kirjansa kopioitaviksi. Kirjaston ensimmäinen hoitaja Zenodotos Efesoslainen järjesti kirjat aakkosjärjestykseen. Tiedonhallinnan kannalta aakkostaminen oli tärkeä keksintö. Kiinalaisessa kirjoitusjärjestelmässä tiedon järjestäminen tehdään kirjoitusmerkkien sisältämien vaaka- ja pystyviivojen määrän mukaan. Zenodotoksen seuraaja Kallimakhos Kyreneläinen aloitti kirjaston luetteloinnin ja jakoi kirjoittajat kymmeniin aihepiireihin, joista laadittiin aakkostettu luettelo. Hän käynnisti näin indeksointimenetelmien kehityksen.[10]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Adams, James: Insinöörin maailma. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Art House, 1995. ISBN 951-884-163-2.
- Kero, Reino & Kujanen, Hannu (toim.): ”Tekniikka ja tiede Lähi-idässä ja Kreikassa (kirj. Miika Huhta)”, Kivikirveestä tietotekniikkaan : tekniikan sosiaalihistoriaa kivikaudesta nykypäivään, s. 40-54. Turun yliopisto, historian laitos, 1989. ISBN 951-880-296-3.
- Mahajan, Shobhit: Keksinnöt ennen ja nyt. Suomentanut Eetu Hiltunen. Tandem Verlag Gmbh, 2008. ISBN 978-3-8331-4819-4.
- Wiio, Antti: Kun tietotekniikka muutti maailmaa, Vallankumoukselliset IT-keksinnöt kivikaudelta nykypäivään. Espoo: Tecnologos Oy / Deltakirjat, 2007. ISBN 978-951-96141-2-0.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Adams, s. 18–19.
- ↑ Huhta, Miika 1989: Tekniikka ja tiede lähi-idässä ja Kreikassa, s. 45–48, teoksessa Kivikirveestä tietotekniikkaan : tekniikan sosiaalihistoriaa kivikaudesta nykypäivään
- ↑ Huhta, Miika 1989: Tekniikka ja tiede lähi-idässä ja Kreikassa, s. 51
- ↑ Mahajan, s. 18–21.
- ↑ Pneumatics of Hero of Alexandria University College.
- ↑ Landels, J.G.: Antiikin insinööritaito, s. 160–167. suom. Kaarle Hirvonen.. Insinööritieto Oy, 1985. ISBN 951-794-205-2.
- ↑ Archimedes Palimpsest Archimedes Palimpsest Project. Arkistoitu 28.8.2011. Viitattu 1.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Adams, s. 19–20.
- ↑ Huhta, Miika 1989: Tekniikka ja tiede lähi-idässä ja Kreikassa, s. 54, teoksessa Kivikirveestä tietotekniikkaan : tekniikan sosiaalihistoriaa kivikaudesta nykypäivään
- ↑ Wiio 2007, s.229-233