Ansongon piiri
| Ansongon piiri Cercle d’Ansongo |
|
|---|---|
 Ansongon piiri Malin kartalla. |
|
| Valtio | Mali |
| Alue | Gaon alue |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Ansongo |
| Pinta-ala | 23 614 km² |
| Väkiluku (2009) | 132 000 |
Ansongon piiri (ransk. Cercle d’Ansongo) on paikallishallintoalue Gaon alueella Malissa. Sen pinta-ala on 23 614 neliökilometriä.[1] Piirissä on 132 000 asukasta (vuonna 2009)[2].
Maantiede, ilmasto ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ansongon piiri rajoittuu pohjoisessa Gaon alueen Gaon ja idässä Ménakan piireihin, kaakossa Nigeriin, lounaassa Burkina Fasoon sekä lännessä Timbuktun alueen Gourma-Rharousin piiriin[1]. Se on pinnanmuodostukseltaan etupäässä hiekkaista tasankoa, jonka halki virtaa Nigerjoki. Luonnonalueita ovat joen oikean rannan Gourma ja vasemman rannan Haoussa. Laaksoihin muodostuu ajoittain kuivuvia järviä. Hyötykaivannaisiin kuuluu mangaani.[3]
Ilmasto on erittäin kuiva ja kuuma. Pohjoisin osa on autiomaata ja loput Sahelin vyöhykettä. Nigerjoella on oma pienoisilmastonsa. Kasvillisuus koostuu egyptintokopuista, matalista pensaista ja jokikananhirssin kaltaisista heinäkasveista. Eläinkuntaan kuuluvat gasellit, harvinaiset kirahvit ja strutsit sekä Nigerin jokilaakson virtahevot, manaatit ja krokotiilit. Ansongon–Ménakan eläintensuojelualue kattaa lähes puolet piirin pinta-alasta.[4]
Hallinnollinen jako ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ansongon piiriin kuuluu seitsemän maalaiskuntaa: Ansongo, Bara, Bourra, Ouattagouna, Talataye, Tessit ja Tin-Hama. Hallinnollinen keskus on Ansongo. Kyliä ja nomadiryhmiä on yhteensä 87.[1]
Piiri käsittää 13,9 % alueen pinta-alasta[1] ja 24,3 % sen väestöstä[5]. Kaksi kolmasosaa väestöstä asuu Nigerjoen varrella. Asukkaat ovat etupäässä songhaita, tuaregeja, fulbeja, arabeja, dawsahakeja ja bozoja. Lisäksi on hausoja, dogoneja ja bambaroja[6]. Vallitseva uskonto on islam[7].
Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tärkeimmät liikenneväylät ovat Gaosta Ansongon kautta Labbézangaan Nigerin rajalle johtava maantie RN17, Ansongon, Ménakan ja Andéramboukanen välinen RN20 sekä Burkina Fason rajalle johtava RN43. Gaon ja Ansongon välillä on ympärivuotista jokiliikennettä. Ansongon ja Labbézangan väli on liikennöitävissä vain syyskuusta helmikuuhun. Ansongon lähellä Zakoïréssa on vähän käytetty huonokuntoinen lentokenttä.[8]
Paikallisia elinkeinoja ovat maanviljely, karjanhoito, kalastus, käsityöammatit, kaupankäynti ja keräily[9]. Tärkeimmät viljelyskasvit ovat riisi, durra, hirssi, lehmänpapu ja vihannekset[10]. Kotieläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, aasit, hevoset, kamelit, ja siipikarja[11]. Karjaa viedään Nigeriin, Nigeriaan ja Burkina Fasoon[12]. Hyvin pienimuotoinen teollisuus jalostaa maataloustuotteita ja kalaa[13]. Osa väestöstä hakeutuu ansiotöihin Malin kaupunkeihin ja naapurimaihin[14].
Piirissä toimii 51 alakoulua, kymmenen yläkoulua, lyseo, kahdeksan koraanikoulua, 32 lukutaitokeskusta, 18 koulutus- ja kehittämiskeskusta (CED) ja opetuksen tukikeskus[15]. Terveyspalveluihin kuuluvat piirin poliklinikka, 11 terveyskeskusta, 17 terveysasemaa ja kaksi apteekkia[16]. Kulttuurilaitoksia ovat Ansongon kulttuuritalo, kirjasto ja nuorisotalo[17]. Sotelman lankapuhelinverkko sekä Malitelin ja Orangen matkapuhelinverkot kattavat osan piiristä[18]. Ansongossa on vesijohto, mutta ei sähköverkkoa[19].
Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seudun nähtävyyksiä ovat Labbézangan kosket, Ansongon–Ménakan eläintensuojelualueen strutsit ja kirahvit, Nigerjoen virtahevot sekä Kukian kuninkaanpalatsin rauniot Bentian saarella. Matkailupalveluja ei ole käytännössä lainkaan.[20]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 4ème Recensement Général de la Population et de l’Habitat du Mali (RGPH). Analyse des resultats definitifs. Théme 2: Etat et structure de la population, s. 284 instat-mali.org. Arkistoitu 19.8.2019. Viitattu 16.8.2016.
- Schéma d'Aménagement du Territoire d’Ansongo dgct.gouv.ml. 2008. Viitattu 16.8.2016. [vanhentunut linkki]
- Synthèse des Plans de Securité Alimentaire du Cercle de Ansongo 2005–2009 fsg.afre.msu.edu. 2005. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 16.8.2016.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Schéma, s. 7.
- ↑ RGPH, s. 107.
- ↑ Schéma, s. 15–16.
- ↑ Schéma, s. 15–17.
- ↑ RGPH, s. 106–107.
- ↑ Schéma, s. 18–19.
- ↑ Synthèse, s. 4.
- ↑ Schéma, s. 68–70.
- ↑ Synthèse, s. 4–5.
- ↑ Schéma, s. 25–26.
- ↑ Schéma, s. 39.
- ↑ Schéma, s. 46.
- ↑ Schéma, s. 62.
- ↑ Schéma, s. 21.
- ↑ Schéma, s. 79, 81.
- ↑ Schéma, s. 84.
- ↑ Schéma, s. 74.
- ↑ Schéma, s. 71.
- ↑ Schéma, s. 10, 92.
- ↑ Schéma, s. 63–65.