Ansongon piiri

Ansongon piiri Malin kartalla.

Ansongon piiri (ransk. Cercle d’Ansongo) on hallintoalue Malin Gaon alueella. Sen pinta-ala on 23 614 neliökilometriä. Asukkaita on 132 200 henkeä (vuonna 2009).

Ansongon piiri rajoittuu pohjoisessa Gaon alueen Gaon ja idässä Ménakan piireihin, kaakossa Nigeriin, lounaassa Burkina Fasoon sekä lännessä Timbuktun alueeseen. Pinnanmuodostukseltaan se on hiekkaista tasankoa, jonka halki virtaa Nigerjoki. Ilmasto on erittäin kuiva ja kuuma. Pohjoisin osa on autiomaata ja loput Sahelin vyöhykettä. Nigerjoella on oma pienoisilmastonsa.

Piiriin kuuluu seitsemän maalaiskuntaa: Ansongo, Bara, Bourra, Ouattagouna, Talataye, Tessit ja Tin-Hama. Hallinnollinen keskus on Ansongo. Asukkaat ovat songhaita, tuaregeja, fulbeja, arabeja, songhaikieltä puhuvia dawsahakeja ja bozoja. Lisäksi on hausoja, dogoneja ja bambaroja. Kaksi kolmasosaa väestöstä asuu Nigerjoen varrella.

Tärkeimmät liikenneväylät ovat Gaosta Ansongon kautta Labbézangaan Nigerin rajalle johtava maantie RN17, Ansongon, Ménakan ja Anderamboukane välinen RN20 sekä Burkina Fason rajalle johtava RN43. Gaon ja Ansongon välillä on ympärivuotista jokiliikennettä, Ansongon ja Labbézangan väli on liikennöitävissä vain syyskuusta helmikuuhun. Ansongon lähellä Zakoïréssa on huonokuntoinen ja vähän käytetty lentokenttä.

Seudun pääelinkeino on maatalous. Tärkeimmät viljelyskasvit ovat riisi, durra, hirssi ja lehmänpapu. Toinen tärkeä elinkeino on laiduntamiseen ja paimentolaisuuteen perustuva karjanhoito. Kotieläimiä ovat vuohet, lampaat, naudat, kamelit, aasit sekä siipikarja. Lisäksi harjoitetaan kalastusta, kaupankäyntiä ja käsityöammatteja. Osa väestöstä hakeutuu ansiotöihin Malin kaupunkeihin ja naapurimaihin.

Seudun nähtävyyksiä ovat Labbézangan kosket, Ansono-Ménakan luonnonsuojelualueen strutsit ja kirahvit, Nigerjoen virtahevot sekä Kukian kuninkaanpalatsin rauniot Bentian saarella. Matkailupalveluja ei ole käytännössä lainkaan.